torstai 29. marraskuuta 2018

Miksi minä ostin sähköauton?


Auton vaihdon tultua ajankohtaiseksi mietin luonnollisesti uudemman, mutta omistamani auton kanssa samanlaisen, auton hankintaa. Olinhan varsin tyytyväinen yli 100000km ajamaani autoon. Jo aikaisempikin oli samanlainen, joten tietty insinöörimäinen (tylsä)jatkomo vaikutti lähes selviöltä.

Tarjouksenkin pyysin, mutta sitten järki voitti. Auton arvo oli pudonnut mukavat 0,25€/km. Samaa kertoivat muutkin vastaavan auton omistajat. Se siitä sitten. Aikaisemmin ei ollut tapahtunut lähellekään samanlaisia romahduksia. Ehkä taikasana "vähäpäästöinen Euro5-diesel" muutti tilanteen. Aikaisemmin samanlainen, mutta riittävällä ei kun nautinnollisella ei vaan suurella bensakoneella varustettu versio piti hintansa huomattavasti paremmin.

No päätin kuitenkin luopua suuresta peltilehmästäni ja ostaa tilalle jotain aivan muuta. Kyllä siinä sitten tuli mietittyä erilaisia vaihtoehtoja enemmänkin. Vaihtoehdot VW Upista Land Roveriin tuli pohdittua. Oikeastaan ainoa mitä en pohtinut oli Tesla. Jos vanhassa autossani arvo putosi kuin kivi, niin ei Teslassakaan paremmin ole mennyt. Katsokaa käytettyjä tarjolla olleita ja verratkaa uusien hintoihin.

Lopulta päätin pitää merkistä kiinni. Mitä sitä hyvää vaihtamaan. Tutustuin merkin hybrideihin, mutta niihin ei saanut vetokoukkuja. Miksi siis kuljettaa normaalia voimalinjaa, sähköakkuja ja -moottoria jatkuvasti mukana. Varsinkin, kun oma työmatka ei olisi sähköllä sujunut kuin toiseen suuntaan. Toki olisivat toimineet perheen ainoana autona loistavasti. Minulla ei sitä vaatimusta ollut.

Valinta kääntyi kaverini Japin kehujen siivittämänä BMW i3 malliin. Teknisesti mielenkiintoinen, mutta ruma ankanpoikanen. Ei sitä oikein muutoin voi kuvailla.

BMW on 4m pitkä ja nelipaikkainen. Runko on alumiinia ja sen päällä on hiilikuitukori. Siis erillinen runko toisin kuin lähes kaikissa nykyautoissa. Näillä paino on kuitenkin akuista huolimatta samankokoisen pikkuauton tasolla. Suuri osa auton materiaalista on kierrätettyä ja uusiutuvaa materiaalia. Tosin akkujen hiilijalanjälki peittää moiset alleen heittämällä.

Japin ohjeiden perusteella osasin katsoa paremmin välttämättömiä varusteita, jotka eivät luonnollisestikaan olleet alkuperäisiä vakiovarusteita.

Pikalatausmahdollisuus suurteholaturista, REX ja myös suuremmalla näytöllä varustettu navigaattori pakolliselle lisävarustelistalle tulivat.

Ihan ei uskallus riittänyt uuden auton hankintaan, mutta vähän ajettu Ruotsista tuotu malli sai luvan kelvata. Noiden pakollisten "lisä"varusteiden lisäksi mukaan tulivat vielä avattava lasikatto sekä talvirenkaat.

Sisälle mahtuu melko kivasti neljä ihmistä. Enempää paikkojakaan ei ole tarjolla. Keskipaikalla on mukitelineet eikä turvavyötä.
Takaovi on ns. kaappariovi, joka sisältää myös B-pilarin. Avoin tila on siis etuoven ja takaoven suuruinen ilman välipalkkeja. Etupenkit kääntyvät lisäksi vanhaan malliin pois tieltä tehden kulkemisen helpoksi.

Tavaratilaa on edessä lähinnä laturin johdoille ja 5l kannulle tuulilasinpesunestettä. Takana on tilaa juuri yhdelle matkalaukulle. Tila on hyvän kokoinen, mutta harmittavan matala. Alapuolella on sähkömoottori ja REX.

Rex on lähes pakollinen lisävaruste ja maksoi uutena merkittävän 4000-5000€. Kyseessä on siis Range extender. Suomeksi 650cm3 kokoinen skootterin moottori, jolla tuotetaan sähköä akkujen tyhjentyessä. Auton liikuttamiseen se ei siis osallistu, mutta lisää käyttömatkaa tarvittaessa yli 100km.

Suurempi näyttö toi mukanaan ainakin paremman navigaattorin. Muutoinkin näytön toiminnot ovat selvästi testaamaani pienempää versiota paremmat. Suuren näytön voi tarvittaessa jakaa kahtia ja katsella toisella puolella karttaa ja toisella selailla radiokanavia. Myös netin käyttö onnistuu paikallaan ollessa, mutta mitään hyötyä en ole siitä ominaisuudesta vielä löytänyt.

Pikalatausmahdollisuus tuo mukanaan suurteholaturin CCS liittimen. Se on tuo alempi lisäliitin. Sillä auton latausaika 0-80% liikkuu noin 30minuutin tietämillä. Tuon jälkeen automatiikka pienentää lataustehoa akkujen säästämiseksi.

Minulla pääosa ajoista tapahtuu Espoo-Vantaa-Helsinki akselilla, jossa sähköllä ajaminen onnistuu helposti. Latauspaikkojakin löytyy kotipihan lisäksi työpaikan vierestä ja harrastuspaikan pihalta. Pikalatausasemilta, joita löytyy niitäkin akun saa tarvittaessa ladattua 30 minuutissa 80% varaukseen. REX:n käyttöä en kaupungissa ole tarvinnut. Oikeastaan pitää muistaa välillä kytkeä se tarpeetta päälle ettei 9l polttoainesäiliön sisältö mene huonoksi käyttämättömänä.

Lopuksi täytyy tunnustaa, että ei sähköautossakaan ole taloudellisesti mitään mieltä. Onhan kuitenkin kiva lelu ja nyt saa ajaa Länsiväylän bussikaistaa, jos Audien seassa on tilaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tietoja minusta

Oma valokuva
Pohjois-Espoon ääni. Julkaisemani tekstit koskevat usein luottamustehtäviäni tai muutoin minulle ajankohtaisia asioita. Pyrin päätöksenteossani ottamaan huomioon asuinpaikkani. Varsinkin kaupungin päätöksenteossa koen edustavani juuri pohjois-Espoota.