perjantai 31. maaliskuuta 2017

Linjan 355 kustannukset Espoolaisille

Linjasta 355 oli Ruskatalolla puhetta ja sen jälkeenkin on aiheesta puhuttu.

Varsin mielenkiintoiseksi tilanteen tekee liikenteen tilauskuvio. Liikenne on Ely-keskuksen ja Nurmijärven tilaamaa. Koko Lahnuksen ja Shellistä eteenpäin muun Vihdientien palvelu on nojannut suurelta osin juuri Klaukkalan linjan palveluun. Tämä on myös närästänyt rajan toisella puolen.
http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/495345-korsisaari-rukkaa-bussivuorojaan-kuka-haviaa-kuka-voittaa

Nurmijärvi on aikaisemmin ollut pitkään kielteinen liittymisessä HSL:een. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa:
http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/497858-vanha-valtuusto-jyraamassa-hsl-neuvottelut-uudet-ehdokkaat-hsln-kannalla 

HSL:n liikenne perustuu pitkälti raideliikenteeseen ja busseilla tapahtuvaan syöttöliikenteeseen. Toimii varsin hyvin muualla kuin Vihdintiellä, missä ei ole raiteita lähellä. Klaukkalasta ei kehärata kuitenkaan ole kaukana ja ilmeisesti Nurmijärvellä halutaan säilyttää suorat yhteydet Helsinkiin. Mielenkiintoista seurata mihin lopputulokseen tulevat.

Linja 345 on normaalia HSL-liikennettä. Se on kilpailutettu ja kustannukset maksetaan HSL budjetistä. Kokonaisuutena lipputulot kustantavat noin puolet ja kunnallisveroista maksetaan noin puolet. Suuria linjakohtaisia vaihteluita toki on.

Linjalla 355 voi käyttää samoin kuukausilippua tai arvolippua. Liikennöitsijä kuitenkin laskuttaa HSL:ää matkustajista jälkikäteen. Espoosta ostetut kertaliput menevät liikennöitsijälle eikä niillä ole vaihtokelpoisuutta muuhun liikenteeseen. Me maksamme siis jokaisen matkamme eikä niitä Nurmijärveläisten selkänahasta oteta.

Selvittelin linjan kustannuksia meille Espoolaisille (no luvuissa on muuallakin HSL:n alueella asuvia käyttäjiä):

Vuonna 2017 on maksettu 19 189,88€ (tammi-helmikuu, alv 0%)
Vuonna 2016 maksettiin 93 419,82€ (alv 0%)
Vuonna 2015 maksettiin 77 110,32€ (alv 0%)

Tämän vuoden kustannukset menevät oman arvioni mukaan noin 100 000€ tietämille.

Summat eivät minusta täsmää Nurmijärven uutisten kommentteihin Serenan ja Korpilammen vetovoiman hiipumisesta. En jaksa uskoa turistien sinne bussilla matkustavan, vaikka niihin lehdessä viitattiin. Kertalipun ostajat eivät näy HSL:n luvuissa, koska u-linjoilla kertalippu ei siis käynyt.

Nurmijärven HSL-päätös muuttaa myös paljon Lahnuksen liikennettä. Pian käyttöön tulevilla HSL:n liikennekaarilla pohjoisesta Espoosta pääsisi normaalilla lipulla esimerkiksi Klaukkalaan kauppaan suurella todennäköisyydellä ilman eri kustannuksia.
Positiivinen päätös parantaisi tilannetta nykyisestä, mutta Nurmijärven jättäytyminen HSL:n ulkopuolelle jättäisi Lahnuksen taas odotuksen tilaan.

HSL on aikaisemmin selvittänyt Espoon omien linjojen jatkamisen kustannuksia Serenasta kaupungin rajalle saakka. Laskelma täytyy päivittää ja selvittää kustannuksien ero verrattuna Korsisaarelle maksettuun.

Kummassakaan tapauksessa tilanne ei saa heikentyä nykyisestä. Joukkoliikennelaki pakottaa HSL huolehtimaan alueen joukkoliikenteestä.

(Kiitos Hannulle linkeistä)

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Kuinka korjata homekoulut, osa 3 rahoitus

Kuten aina saneerauksessa on monia vaiheita:

3. Rahoitus

Tämän pitäisi oikeastaan olla ensimmäisenä, koska mitää aikaisempia vaiheita ei voi tehdä ilman rahoitusta. 

Meille on moneen kertaan kerrottu kuinka kaupunki seuraa rakennusten korjausvelkaa. Korjausvelan on annettu kasvaa tai sitä on vähätelty verrattuna todellisuuteen. Huollosta tehdyt laiminlyönnit ovat kasvaneet eksponentiaalisesti ja kuten todettu, räjähtäneet käsiin. 

Meillä on koulujen korjaamiseen varattu investointirahaa, joka ei valitettavasti riitä kaikkialle missä tarpeita on. 

Minusta kaupungin oman omistuksen lisäksi voitaisiin käyttää ulkopuolisten omistamia koulurakennuksia. Koulun päätärkoitus on tarjota oppilaille ja opettajille turvallinen paikka oppia ja opettaa. Tätä tarkoitusta kaupungin tulee tukea. Se omistaako ja huolehtiiko rakennuksesta ulkopuolinen yhtiö ei minusta ole merkittävää. Tärkeämpää on, että omistaja on sitoutunut koulurakennuksen ylläpitoon. Espoo ei takavuosina ole tätä tehtävää toteuttanut omissa kiinteistöissään. Ei  tarvitse kovin kummoisia laskutoimituksia, jotta voi todeta vuokrakiinteistön tulevan halvemmaksi kuin 25 vuoden välein uudelleen rakennettavat koulut. 

Espoossa on kouluihin kuitenkin investoitu merkittävästi. Mikä on mennyt kunnossapidon laiminlyönnin lisäksi pieleen? 

Moni meille tehty uusi koulu on arkkitehtoonisesti näyttävä ja maamerkki alueellaan. Saman voi lukea myös niin, että kohde on haastava tehdä ja turhan suuri. Rakennuslautakunta palautti viime vuonna tilaliikelaitoksen rakennuslupahakemuksen ja tiedusteli ovatko ihan tosissaan suunnittelemansa koulunsa kanssa. Kuulemma olivat ja halusivat sellaisen rakentaa. Kohteessa oli yleisesti tunnistettuja riskirakenteita. Taas joku yllättyy, kun sinne tulee kosteusvaurio ja talo on homehtunut. Otin yhteyttä tilaliikelaitoksen johtokuntaankin, mutta ilman tulosta. 

Koulujen rakenteissa on pyrittävä yksinkertaisuuteen ja turvallisiksi havaittaviin ratkaisuihin. 
Kävin itse koulua Kalajärvellä ja Ratakadulla Helsingissä. 

Kalajärvellä oli tasakattoinen tiilistä tehty koulu. Kovalla pakkasella oli viileämpää ja kesällä lämpimämpää. Ilma vaihtui, joskus liikaakin, mutta ainakin talo hengitti. Talonmies (nimi on jo unohtunut, mutta asui liikuntasalin päädyssä) piti katon viemärit puhtaina ja lumet pois seunustoilta. Myös rehtori huolehti rakennuksesta lähes kuin omastaan. Päivinen asuu vieläkin alueella ja taatusti huomaa kunnossapidon mahdolliset laiminlyönnit. 

Ratakadun koulu oli suorakulmainen ja harjakattoinen. Pomminvarmaa (valitettavasti myös sananmukaisesti 1940-luvulla) rakennustapaa. Mitään riskejä ei rakennusvaiheessa otettu. Vasta kellarin jälkikäteen tehdyissä märkätiloissa taidettiin hiukan epäonnistua. Luokkakaverini Jussi ne tosin kävi myöhemmin saneeraamassa. 

Nyt on Espoossa herätty tyyppikoulu-ajatukseen. Ensimmäinen versio tulee piakkoin Niipperiin ja toinen Karhusuolle perässä. Ajatus on hyvä ja esitetyt ideat myös. Toivottavasti toteutus on kunnollinen. 
Tyyppikouluja saadaan minun tietojeni mukaan 2-3kpl yhden aikaisemmin tehdyn uniikin koulun hinnalla. 

torstai 9. maaliskuuta 2017

Kuinka korjata homekoulut? osa 2.

Kuten aina saneerauksessa on monia vaiheita:

2. Poista home ja kunnosta vaurioituneet rakenteet tai kapseloi ongelmakohta


Ensimmäinen vaihe on se haastellisin. Kuinka poistaa homeen aiheuttanut ongelma. 

Yksinkertaisimmillaan homeen voi poistaa helposti. Imetään esimerkiksi yläpohjan eristeet pois, vaihdetaan muutkin kastuneet rakennusmateriaalit uusiin, puhalletaan uudet villat tilalle. 

Kapselointiin ryhdytään yleensä siinä vaiheessa, kun korjauksen hinta on liian suuri. Esimerkiksi välipohjassa pilaantunut eristys aiheuttaa ongelmia huoneilmaan. Tiivistämällä huonetilojen lattiat ja huolehtimalla välipohjan tuuletuksesta voidaan asia saada "korjattua" tai ainakin muutettua tilat terveydelle vaarattomiksi. Samalla huonetilojen pieni ylipaine tulee myös pitää kunnossa. 

Kapselointiin ryhdytään yleensä tilojen tai esimerkiksi rakennuksen tekniikan ollessa käyttöiän päässä, jotta saadaan lisäaikaa muihin toimiin. Kapselointi voidaan myöhemmin myös purkaa ja tehdä varsinaiset korjaukset. 

Kivi, betoni ja teräs ovat sikäli hyviä materiaaleja, että ne eivät itse homehdu. Toki pintaan voi kasvustoa tulla, mutta puhdistuksen jälkeen materiaali on kunnossa. Betoni kyllä imee kosteutta itseensä ja teräs kondensoi pinnalle vettä lämpötilaeron sattuessa kohdalle, mutta varsinaiset kosteuden vaikutukset tulevat muihin materiaaleihin. 

1950-luvun taloissa alakerrassa on betoni (ja ne pari valuun heitettyä terästä) ollut märkänä jopa 60 vuotta, mikäli tiloja ei ole saneerattu. Ei se betoni tai teräs siitä itseensä ota. Pintaan laitettu materiaali yleensä paljastaa kosteuden. Materiaalien tulee toimia yhdessä eikä yksittäisen yksityiskohdan kunnostus ilman kokonaisuuden ymmärtämistä auta. 

Seuranta

Jotta voidaan varmistua, että kohta 1 meni oikein tulee tilannetta seurata. Hyvä tahto ei riitä, vaan asiasta tulee varmistua. 

Kuinka korjata homekoulut? osa 1.

Kuten aina saneerauksessa on monia vaiheita:

1. Etsi ja poista homeen aiheuttaja

Homekouluille on usein yhteisenä tekijänä 1990-luvulla tehty remontti. Koulut eristettiin jälkikäteen ja ilmanvaihto muutettiin koneelliseksi. Tietotaito ei valitettavasti ollut aina riittävällä tasolla suunnittelijoilla, toteuttajilla tai käyttäjillä. Harvemmin onneksi sentään kaikilla kolmella. Suurin osa 1990-luvun rakennuksista on kuitenkin edelleen hyviä ja turvallisia käyttää.

Home vaatii kehittyäkseen kosteutta ja lämpöä. Homeitiöitä on luonto täynnä, joten niiltä ei voi välttyä. Pitoisuudet ovat onneksi luonnostaan niin alhaiset, että asiaan ei tarvitse kiinnittää huomiota terveissä rakenteissa.

Muuttamalla rakennuksen ominaisuuksia esimerkiksi lisäeristyksellä tai väärällä tiivistämisellä voidaan luoda kastepiste väärään paikkaan. Tiivistämisen yhteydessä asennettu ilmanvaihto tulee olla aavistuksen ylipaineinen ja PÄÄLLÄ. Alipaineiseksi säädetty ilmanvaihto imee epäpuhtaudet rakenteista huoneilmaan ja voi helposti heikentää sisäilman laatua. Tiivis talo ilman ilmanvaihtoa on otollinen kasvualusta homeelle.

Toki normaalit huollon laiminlyönnit auttavat rakenteiden vaurioitumisessa, vaikka talo olisikin hyvin suunniteltu ja rakennettu. Sadevedet taloon tuova kallistus pihalla on tyypillinen esimerkki helposti havaittavasta ongelmasta. Vuotava katto tai viemäri on yleensä aavistuksen vaikeammin havaittava. Tärkeintä on kuitenkin reagoida ongelmaan eikä piilottaa sitä tai vedota puuttuviin määrärahoihin. Mitä aikaisemmin korjauksen tekee sitä edullisempaa se on.

Havaitun homeen tai muun ongelman aiheuttaja tulee aina poistaa ensimmäisenä. Mitään korjausta ei kannata tehdä, jos syytä ei ole tätä ennen poistettu. Seinään ilmestynyt home lähtee pesemällä pois ja seinä voidaan maalata. Parin vuoden päästä saman voi tehdä uudelleen.

Yllä olevat ovat ääriesimerkkejä homeen aiheuttajista ja monessa tapauksessa rakennuksen elinkaari saattaa olla lähellä loppumistaan.

Itse lähtisin etsimään hometta ensimmäiseksi tutkimaan esimerkiksi läpivientien tiivistyksiä. Kuinka ilmanvaihdon läpiviennit tai antennin kaapeloinnit ovat viety rakenteista lävitse? Ns. Terveessäkin talossa, näistä löytyy todennäköisesti pieniä vesivaurioita ja homepilkkuja.

Tässä sisäilmayhdistyksen sivuilta poimittu esimerkki keskuspölynimurin putkesta:
kuva kondensoivasta eristyksestä

Yksinkertaisimmillaan kouluun muodostuvan homeen pystyy estämään pitämällä ilmastointi päällä, vaihtamalla suodattimet säännöllisesti ja puhdistamalla sekä säätämällä kanavat riittävin väliajoin.

Janne

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Turhaa paperityötä päivähoitomaksuissa

Voisikohan turhaa paperityötä kenties vähentää?

Espoo lähestyi ehkä 10. kertaa perhettäni tulotietojen toimittamisella päivähoitomaksujen laskentaa varten. 
Jos en vastaa, maksu on 290€/kk
Jos ilmoitan etten anna tuloselvitystä, maksu on 290€/kk
Jos annan tuloselvityksen, maksu on 290€/kk. 

Ihan tulisi mieleen ratkaisuna, että palauta kysely mikäli haluat saada muutoksen maksuusi. 

Iso osa perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä ansaitsevat meillä päin yli 5000€/kk bruttona, jolloin tulos on yllä olevan kaltainen. Vasta alemmilla tuloilla kannattaa tuloja alkaa ilmoittaa. Jos kolmen hengen talouden bruttotulot kuukaudessa ovat alle 2200€/kk ei maksua pitäisi olla. 

Onko laskenta oikeidenmukainen on vielä toinen kysymys. Minusta ei ole, mutta se on toinen juttu. Yllä oleviin kattorajoihin pääsee esimerkiksi perhe, jossa toinen vanhemmista ansaitsee ennen veroja 1800€/kk ja toinen 3200€/kk. Päivähoitomaksu nielaiseekin sitten nopeasti 10% nettotuloista. 




Turhia kyselyitä vähentämällä voitaisiin resursseja ehkä kohdistaa niiden hoitajien palkkaukseen. 


Tietoja minusta

Oma valokuva
Pohjois-Espoon ääni. Julkaisemani tekstit koskevat usein luottamustehtäviäni tai muutoin minulle ajankohtaisia asioita. Pyrin päätöksenteossani ottamaan huomioon asuinpaikkani. Varsinkin kaupungin päätöksenteossa koen edustavani juuri pohjois-Espoota. Helsingin seudun liikenteen hallituksessa edustus koskee luonnollisesti koko Espoota, mutta esimerkiksi Vantaan linjastosuunnitelman käsittelyssä oli erityisesti huomioitava juuri oman asuinalueeni erityistarpeet lähellä kunnan rajaa.