Rakennuslautakunnassa joudutaan tasaisin välein pohtimaan miten Maankäyttö ja rakennuslakia (MRL) tulkitaan ja miten sitä toteutetaan. Joskus on puoliksi tosissaan, puoliksi leikillään todettu, että ainoa mielipide lautakunnassa on edellä mainittu MRL.
Pari vuotta sitten silloinen lautakunta (minä puheenjohtajana) teki päätöksen rakennuksen henkilömäärän rajoittamisesta käyttötarkoituksen perusteella. Määrät valitsimme viranomaisten suositusten perusteella. Päätöstä tehdessä olimme ainakin henkisesti valmistautuneet odottamaan lopullista päätöstä asiaan vasta korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KH:sta).
Hallinto-oikeus asettui ensin lautakunnan kannalle ja piti henkilömäärää rajoittaneen lupaehdon voimassa. Päätökseen haettiin valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja valituslupa myönnettiin.
KH ei ratkaisuamme tukenut. Rakennuslautakunnan lupapäätöksen mukainen ratkaisu olisi ollut ennakkotapaus ja se olisi mahdollistanut saman MRL uuden tulkinnan käyttämisen jatkossa koko Suomessa.
KH:n tehtävä oli ymmärtääkseni päättää oliko päätös MRL:n mukainen. Ei siis ollut. Päätös on saanut nyt lainvoiman ilman käyttötarkoituksen rajoittamaa henkilömäärää ja asia siten loppuunkäsitelty.
Myös Helsingin Sanomat teki KH:n ratkaisusta oman uutisensa, joka käsitteli herkkää aihetta mielestäni hyvin diplomaattisesti.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005478953.html
Kuten HS kirjoitti, vastaanottokeskuksessa ihmiset käytännössä asuvat pitkiä aikoja. Hostellissa ollaan käymässä lyhyitä aikoja kerrallaan.
Rakennuslautakunnan tekemä ratkaisu perustui MRL:n tulkintaan, koska muiden lakien ja asetusten noudattamisen valvonnasta vastaavat toiset viranomaiset. Vaikka rakennusluvassa ei käyttäjien määrää saa rajoittaa käyttötarkoituksen perusteella, on palo- ja pelastusviranomaisilla tarvittaessa omat mahdollisuutensa rajoittaa ihmisten määrää rakennuksessa.
Janne
Pari vuotta sitten silloinen lautakunta (minä puheenjohtajana) teki päätöksen rakennuksen henkilömäärän rajoittamisesta käyttötarkoituksen perusteella. Määrät valitsimme viranomaisten suositusten perusteella. Päätöstä tehdessä olimme ainakin henkisesti valmistautuneet odottamaan lopullista päätöstä asiaan vasta korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KH:sta).
Hallinto-oikeus asettui ensin lautakunnan kannalle ja piti henkilömäärää rajoittaneen lupaehdon voimassa. Päätökseen haettiin valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja valituslupa myönnettiin.
KH ei ratkaisuamme tukenut. Rakennuslautakunnan lupapäätöksen mukainen ratkaisu olisi ollut ennakkotapaus ja se olisi mahdollistanut saman MRL uuden tulkinnan käyttämisen jatkossa koko Suomessa.
KH:n tehtävä oli ymmärtääkseni päättää oliko päätös MRL:n mukainen. Ei siis ollut. Päätös on saanut nyt lainvoiman ilman käyttötarkoituksen rajoittamaa henkilömäärää ja asia siten loppuunkäsitelty.
Myös Helsingin Sanomat teki KH:n ratkaisusta oman uutisensa, joka käsitteli herkkää aihetta mielestäni hyvin diplomaattisesti.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005478953.html
Kuten HS kirjoitti, vastaanottokeskuksessa ihmiset käytännössä asuvat pitkiä aikoja. Hostellissa ollaan käymässä lyhyitä aikoja kerrallaan.
Rakennuslautakunnan tekemä ratkaisu perustui MRL:n tulkintaan, koska muiden lakien ja asetusten noudattamisen valvonnasta vastaavat toiset viranomaiset. Vaikka rakennusluvassa ei käyttäjien määrää saa rajoittaa käyttötarkoituksen perusteella, on palo- ja pelastusviranomaisilla tarvittaessa omat mahdollisuutensa rajoittaa ihmisten määrää rakennuksessa.
Janne
Kommentit
Lähetä kommentti