Käyttökokemuksia on kertynyt kaupunkiliikenteen lisäksi myös maantieltä.
Pieni nakkikioskiksi ristitty sähköautoni on käynyt Espoosta käsin Tampereella ja Mynämäellä.
BMW tekee tai on tehnyt i3 mallista yhteensä kolmea eri akkupakettiversiota. Pienintä 60Ah akkupakettia myytiin vuoden 2017 lopulle asti. Suurempi 94Ah akkupaketti oli myynnissä 2016-2018 ja tuorein versio on 120Ah paketti.
Lisäksi kulutukseen vaikuttaa sähkömoottorin teho (125kW tai 135kW) sekä kuljetetaanko mukana REX:ä eli kotoisammin agrekaattia.
Itselläni on pienin 60Ah akku, jonka kapasiteetti on siis 21,6kWh. Virallisen kulutusmittauksen mukaan toimintasäde pyörii haarukassa 120-150km. Lisäksi REX:n avustuksella pääsee toisen mokoman. Meillä Suomessa auton lämmitys haukkaa melkoisen osan akusta ja käytännössä pakkasesta riippuen toimintasäde on välillä Comfort-tilassa 100-120km. Autossa on muiden BMW autojen tavoin eri ajotiloja: Comfort, Ecopro ja Ecopro+. Ajotilojen käyttö vaikuttaa selvästi toimintasäteeseen.
Liikkumista helpottaa luonnollisesti kotona ladatut akut ennen lähtöä. Itse lähdin Tampereelle melkein tyhjillä akuilla ajatuksena ladata matkalla akkuja.
Auton navigaattorissa on valmiina latauspisteet ja käytössä oleva toimintasäde.
https://latauskartta.fi/ näyttää parhaan ja ajankohtaisimman tiedon latauspisteistä.
Tampereelle mennessä latasin auton 80% varaustasoon Hyvinkään ABC-asemalla. Samalla tuli pakollinen kahvitauko.
Tältä seisomalta ajelin suoraan Varalaan Tampereelle. Käytin moottoritiellä hiukan REXiä apuna, mutta Tampereella ajelin pelkällä sähköllä. Olisin varmaan päässyt perille pelkällä sähkölläkin, mutta en viitsinyt ihan tyhjällä akulla liikkua.
Paluumatkalla ajattelin käydä lataamassa autoni Lempäälän Lidlin latauspisteellä. Latauspiste löytyi tyhjän parkkipaikan nurkasta helposti. Ruuhkaa ei ollut, mutta ei ollut toimivaa laturiakaan.
Lidlin laturit olivat ainakin tuolloin vielä ilmaisia käyttäjille, joten into korjata toimimatonta laturia ei ehkä ole hirveän suuri. Siinä sitä sitten hetken ihmettelyn jälkeen jatkoin matkaa Toijalan ABC:lle, jossa latureita sitten riittikin valittavaksi asti. Oli Teslan latureita Tesloille ja Fortumin sekä Virtapisteen latureita muille. Hinnan perusteella taisin valita Virtapisteen laturin.
Nyt kävin syömässä latausta odotellessani. Tälläkään kertaa akkua ei sentään ihan täyteen asti saatu ladattua. Ajoin kotiin asti loppumatkan REX:n suosiollisella avustuksella. Seuraava reissu Varalaan tehtiinkin perheen toisella autolla ilman tankkaus- tai kahvitaukoja.
Viikkoa myöhemmin lähdin Mynämäelle Nakkikioskillani, koska perheeni toinen auto oli aikaisemmin varatussa määräaikaishuollossa juuri kyseisenä matkapäivänä. Nyt oli sentään auto täydessä latauksessa lähtiessä. Viime matkasta oli opittu jotain.
Taas katselin Latauskartasta sopivat latauspisteet valmiiksi. ABC-asemat valikoituivat jälleen kerran varikkopaikoiksi. Mennessä olisin voinut käydä lataamassa Lohjalla, Salossa tai Paimiossa. En kuitenkaan halunnut pysähdellä turhaan lyhyellä matkalla, vaan jatkoin REX:n voimin aina ABC Kustaviin asti. Olikin sitten ensimmäinen kaupallinen laturi, joka ei ollutkaan toimintakunnossa. Fortumin laturi nökötti pihalla tyhjänä, mutta hyvästä syystä. Taisi vain Olut olla liikkeen valikoimissa kuuluisan puujalkavitsin mukaisesti.
Maskussa olisi ollut K-latauspiste, mutta siitähän ei virtaa heru ilman k-lataustunnistetta. Minulla oli tuolloin vain Virtapisteen ja Fortumin tunnisteet. No onneksi sentään polttoainetta löytyi. Mynämäellä sain ladattua autoani appivanhempien pihassa sen verran, että akut eivät sentään jäätyneet. Nyt paluumatkan pysähdys tulikin sitten ensimmäisella pikalatauspisteellä Paimiossa, jossa palvelu pelasi normaalisti.
Itselläni ei kokemuksieni jälkeen ensimmäisenä matkavaihtoehtona ole suinkaan sähköauto. Ehkä suurimmalla akkupaketilla REX:n kera. Alle 300km toimintasäde ei vaan meikäläisillä etäisyyksillä tue mukavaa matkantekoa. Toisaalta ilman lisävarusteisen agrekaatin tuomaa lisäturvaa olisi aika monta kertaa oltu pulassa rikkinäisen laturin osuessa kohdalle.
Janne
Pieni nakkikioskiksi ristitty sähköautoni on käynyt Espoosta käsin Tampereella ja Mynämäellä.
BMW tekee tai on tehnyt i3 mallista yhteensä kolmea eri akkupakettiversiota. Pienintä 60Ah akkupakettia myytiin vuoden 2017 lopulle asti. Suurempi 94Ah akkupaketti oli myynnissä 2016-2018 ja tuorein versio on 120Ah paketti.
Lisäksi kulutukseen vaikuttaa sähkömoottorin teho (125kW tai 135kW) sekä kuljetetaanko mukana REX:ä eli kotoisammin agrekaattia.
Itselläni on pienin 60Ah akku, jonka kapasiteetti on siis 21,6kWh. Virallisen kulutusmittauksen mukaan toimintasäde pyörii haarukassa 120-150km. Lisäksi REX:n avustuksella pääsee toisen mokoman. Meillä Suomessa auton lämmitys haukkaa melkoisen osan akusta ja käytännössä pakkasesta riippuen toimintasäde on välillä Comfort-tilassa 100-120km. Autossa on muiden BMW autojen tavoin eri ajotiloja: Comfort, Ecopro ja Ecopro+. Ajotilojen käyttö vaikuttaa selvästi toimintasäteeseen.
Liikkumista helpottaa luonnollisesti kotona ladatut akut ennen lähtöä. Itse lähdin Tampereelle melkein tyhjillä akuilla ajatuksena ladata matkalla akkuja.
Auton navigaattorissa on valmiina latauspisteet ja käytössä oleva toimintasäde.
https://latauskartta.fi/ näyttää parhaan ja ajankohtaisimman tiedon latauspisteistä.
Tampereelle mennessä latasin auton 80% varaustasoon Hyvinkään ABC-asemalla. Samalla tuli pakollinen kahvitauko.
Tältä seisomalta ajelin suoraan Varalaan Tampereelle. Käytin moottoritiellä hiukan REXiä apuna, mutta Tampereella ajelin pelkällä sähköllä. Olisin varmaan päässyt perille pelkällä sähkölläkin, mutta en viitsinyt ihan tyhjällä akulla liikkua.
Paluumatkalla ajattelin käydä lataamassa autoni Lempäälän Lidlin latauspisteellä. Latauspiste löytyi tyhjän parkkipaikan nurkasta helposti. Ruuhkaa ei ollut, mutta ei ollut toimivaa laturiakaan.
Lidlin laturit olivat ainakin tuolloin vielä ilmaisia käyttäjille, joten into korjata toimimatonta laturia ei ehkä ole hirveän suuri. Siinä sitä sitten hetken ihmettelyn jälkeen jatkoin matkaa Toijalan ABC:lle, jossa latureita sitten riittikin valittavaksi asti. Oli Teslan latureita Tesloille ja Fortumin sekä Virtapisteen latureita muille. Hinnan perusteella taisin valita Virtapisteen laturin.
Nyt kävin syömässä latausta odotellessani. Tälläkään kertaa akkua ei sentään ihan täyteen asti saatu ladattua. Ajoin kotiin asti loppumatkan REX:n suosiollisella avustuksella. Seuraava reissu Varalaan tehtiinkin perheen toisella autolla ilman tankkaus- tai kahvitaukoja.
Viikkoa myöhemmin lähdin Mynämäelle Nakkikioskillani, koska perheeni toinen auto oli aikaisemmin varatussa määräaikaishuollossa juuri kyseisenä matkapäivänä. Nyt oli sentään auto täydessä latauksessa lähtiessä. Viime matkasta oli opittu jotain.
Taas katselin Latauskartasta sopivat latauspisteet valmiiksi. ABC-asemat valikoituivat jälleen kerran varikkopaikoiksi. Mennessä olisin voinut käydä lataamassa Lohjalla, Salossa tai Paimiossa. En kuitenkaan halunnut pysähdellä turhaan lyhyellä matkalla, vaan jatkoin REX:n voimin aina ABC Kustaviin asti. Olikin sitten ensimmäinen kaupallinen laturi, joka ei ollutkaan toimintakunnossa. Fortumin laturi nökötti pihalla tyhjänä, mutta hyvästä syystä. Taisi vain Olut olla liikkeen valikoimissa kuuluisan puujalkavitsin mukaisesti.
Maskussa olisi ollut K-latauspiste, mutta siitähän ei virtaa heru ilman k-lataustunnistetta. Minulla oli tuolloin vain Virtapisteen ja Fortumin tunnisteet. No onneksi sentään polttoainetta löytyi. Mynämäellä sain ladattua autoani appivanhempien pihassa sen verran, että akut eivät sentään jäätyneet. Nyt paluumatkan pysähdys tulikin sitten ensimmäisella pikalatauspisteellä Paimiossa, jossa palvelu pelasi normaalisti.
Itselläni ei kokemuksieni jälkeen ensimmäisenä matkavaihtoehtona ole suinkaan sähköauto. Ehkä suurimmalla akkupaketilla REX:n kera. Alle 300km toimintasäde ei vaan meikäläisillä etäisyyksillä tue mukavaa matkantekoa. Toisaalta ilman lisävarusteisen agrekaatin tuomaa lisäturvaa olisi aika monta kertaa oltu pulassa rikkinäisen laturin osuessa kohdalle.
Janne
Kommentit
Lähetä kommentti