Elokuussa oli päästiin sitten melkein kuukauden odottelun jälkeen "omalle mökille" Solbackaan.
Sikäli piti laittaa hipsut, koska pankki kuitenkin omistaa isomman osan ja mökkikin on vähän niin ja näin.
Perillä ollaan. Omalla rannalla. Tai no oikeastaan ihan umpimetsässä.
Tontin rajalta on vielä reilut 200m rantaan. Toki on todettava, että onneksi omaan rantaan. Muuten matka olisikin pidempi kuin kotona Espoossa. Meiltä pääsee edelleen todistettavasti saunasta pyyhkeen kanssa jopa talvella uimaan. No takaisin Solbackaan
Virallisen määrittelyn mukaan kyseessä on tontti, koska kiinteistön koko on 1,7ha. Metsätilan minimikoko on 2ha.
Keskellä tonttia kohoaa kallio ylimmäksi ja sen kupeessa oli selkeästi tehty isompi autopaikka.
Ihan vielä ei olla rannassa. Vielä hetki...
Portaat näyttävät kivalta ja ovat kuivana auringonpaisteessa ihan toimivatkin. Kaiteet oli tehty airoista. Märkänä portaat ovat vaaralliset ja teinkin niissä ukemiharjoituksen. Siinä airot lentelivät pitkin metsiä, mutta itse säilyin ehjänä. Ehkä olisi jo aika mennä seuraaviin vyökokeisiin, kun ukemi on todistettavasti riittävän hyvin hallussa. Portaiden jälkeen käännytään tiukasti vasemmalle ja polku johtaa taatusti liikuntaesteiselle haasteellisesti rantaan. Nyt vesistö on jo ilmestynyt eteen. Polkua käyttää havaintojen mukaan myös peurat ja kauriit. Poistuvat kyllä aina paikalta nopeasti.
Nyt ilmeistyivät myös rakennukset ja laituri näkyviin.
Sauna on pieni, mutta pieni. Testatun mukaisesti siinä saa hien pintaan, mutta tilaa on liian vähän peseytymiseen. Vesi kerätään räystäältä saaviin tai johtoa pitkin mäen päällä olevasta vesisäiliöstä paineella.
Aurinkopaneeli on ihan hyvä ratkaisu, koska tontilla ei ole sähköliittymää. Akut sen sijaan olivat kuolleet eikä paneelillekaan enää paistanut aurinko edes parhaimpaan kesäpäivään.
Viimeisenä edessä oli laituri. Pituus oli hyvä. Ehkä hiukan kiikkerä keskeltä, mutta ajaa asiansa toistaiseksi. Päässä oli syvyyttä yli 1,5m
Kommentit
Lähetä kommentti