Latauslaitteen asennus omakotitaloon

Lähes kolme vuotta selvisin ilman tehokasta sähköauton kotilatausta. Varsinkin aikaisemmin julkisia latauspisteitä oli selvästi enemmän kuin käyttäjiä. Auton latauksen hoidin pääosin pikalaturilla käydessäni kaupassa tai työpaikan vieressä olevassa keskinopeassa latauspisteessä.

Sähkö- ja lataushybridiautojen määrän huiman kasvun mukana myös käyttäjien määrä on kasvanut merkittävästi. Vastaavasti latauspisteiden määrä ei ole hyvän alun jälkeen kasvanut kovinkaan nopeasti. Muutosta tähän on onneksi hiukan havaittavissa latauspisteiden määrän alkaessa taas kasvaa autojen määrää nopeammin. Tai sitten kuvittelen vaan.

Itse jouduin yhä useammin turvautumaan väliaikaiseen tai matkalaturiksi sanottuun tavallisesta pistorasiasta tapahtuvaan lataukseen. Omat päivittäiset ajoni ovat sen verran vähäiset, että silläkin tavalla on saanut ladattua riittävästi energiaa.

Päättäessäni jo kolmannen sähköauton hankinnasta oli aika hankkia myös oma kunnollinen latauspiste. Tarve on varmasti pitkäaikainen ja pysyvä. Ajattelin laturin myös lisäävän talomme arvoa.

Sähköliittymän suuruus

Tavallisesti omakotitalon sähköliittymä on kolmivaiheinen ja kooltaan 3x25A. Jännite on aina 230v. Silloin käytettävissä oleva huipputeho on noin 17kW. Meillä on pääsulakkeet ovat onneksi astetta suuremmat eli 3x35A ja tehoa käytettävissä 24kW. Talossamme on sähkölämmitys, joka vie kovimmilla pakkasilla jopa 9kW tehoa. Teho otetaan kaikista kolmesta vaiheesta ja lämmityslaitteen sulakkeet ovat siis 3x16A. 

Tarkemmin lämmityslaite on ilmavesilämpöpumppu, joka on varsin energiatehokas aina -15 asteen lukemiin asti. Vasta sen jälkeen lämmitys hoituu sähkövastuksilla. Suurimman osan ajasta lämmityslaite toimii siis korkeintaan 3,6kW teholla ja ottaa energiansa yhdestä vaiheesta 16A-sulakkeen takaa.

Seuraavaksi suurin sähkönkäyttäjä meillä onkin pyykinpesukone. Se toimii normaaliin tapaan 16A sulakkeella. Joskus toki olen kokeillut laitetta myös 10A hitaalla sulakkeella ja tuntui se silläkin toimivan.

Lämmityslaite toimii pääosin yhdestä vaiheesta ja nykyisin harvinaisemmilla kovilla pakkasilla kaikista kolmesta vaiheesta. Kolmesta vaiheesta tehoa ottaessa kuorma jakautuu luonnollisesti tasaisesti. Tavallisesti kuitenkin toimitaan pienemmällä kuormalla ja vain yhdessä vaiheessa. Onkin tärkeää pitää huolta kodin sähkölaitteiden aiheuttaman kuorman jakautumisesta tasaisesti eri vaiheisiin. Muutoin saattaa sulakkeita ”kärähtää” liian suuren kuorman vuoksi, vaikka liittymässä olisikin kokonaistehoa runsaasti käyttämättä.

Latauslaitteen hankinnassa päätettävät perusasiat

Netti on puolillaan erilaisia sähköautojen latauslaitteita ja asentajiakin. Asun Carunan toimialueella ja heillä on kätevä palvelu nimeltään Virtane.fi. Sieltä löytyi runsaasti vaihtoehtoja ja asennushintoja vertailtavaksi. Laitteiden hinnat olivat hyvin näkyvillä ja ominaisuudet eriteltyinä.

Latauslaitteiden ominaisuuksista löytyy muutamia tärkeitä ja ennakkoon päätettäviä asioita.

•  Kiinteä vai erillinen latausjohto
• Latausaseman teho
• Kuorman hallinta, dynaaminen tai staattinen
• Käyttäjien tunnistus
• Kiinteistöön sopiva ulkoasu

Itse suosin irrotettavaa latausjohtoa. Silloin voi tarvittaessa pysäköidä kauemmaksikin, jos kaapelissa riittää pituutta. Samoin käyttö ei rajoitu vain type 2-liittymillä varustettuihin autoihin. Monella type1- auton käyttäjällä on kaapeli valmiina type2-latauslaitteeseen. Samoin liitinten kehittyessä joskus ”type3” tms. liittimeen, on sopivan kaapelin hankinta helpompaa eikä vaadi latauslaitteeseen muutoksia. Kotona kannattaa olla oma ylimääräinen latauskaapeli, jotta välttyy loskaisen kaapelin nostelusta autoon kyytiin lähdettäessä kotoa.

Latausaseman tehosta kirjoitinkin jo toisessakirjoituksessani. Lyhennettynä tiiviiksi: Suosittelen valitsemaan vähintään 11kW latauslaitteen. Hintaan sillä ei ole suurta merkitystä, mutta käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin pienemmällä laitteella. 11kW laite on jo 3-vaihelaturi ja toimii tarvittaessa myös yhdessä vaiheessa.

Kuorman hallinnan osalta monessa laitteessa on sisään rakennettu staattinen käyttäjän hallinnassa oleva maksimivirran säätö. Asennusvaiheessa laitteeseen määritellään maksimikuorma, yleensä sama kuin sähkökeskukseen asennettujen sulakkeiden suuruus. 

Dynaaminen kuormanhallinta toimii ilman käyttäjän aktiivista osallisuutta. Silloin laitteisto seuraa kodin sähkönkulutusta ja säätää latauslaitteen tehoa vapaan kapasiteetin mukaisesti. Varsin suositeltava ratkaisu, jos kotona on paljon sähkönkulutusta ja 3x25A liittymä. Itse pohdin tätä pitkään myös 3x35A liittymään.

Käyttäjien tunnistukseen on erilaisia vaihtoehtoja. Helpoin ratkaisu on sallia kaikki lataaminen ilman tunnistusta. Jos laite sijaitsee avoimella paikalla ja on helposti tavoitettavissa, on käyttäjän tunnistus suositeltava ratkaisu. Tunnistus voi tapahtua joko tagillä tai esimerkiksi puhelimella. Itse tunnistaudun puhelimella tulemalla vain riittävän lähelle latauslaitetta.

Viimeinen, mutta monelle tärkein, on sopivuus kiinteistön julkisivuun. Latauslaitetta ei halua erityisesti kaunistamaan ns. paraatijulkisivua. Toisaalta kaapelien pituus on toinen sijoituspaikkaa rajoittava tekijä. Meillä latauslaitteen värimaailma on sama kuin talossa muutoinkin käytetyt värit. Silti laite on kaukaakin näkyvä. Sijoitus on varmaan aina eri tasoinen kompromissi.

Meillä laite asennettiin pois välittömästä näkymästä, mutta kuitenkin etupihan puolen julkisivuun. Näin laite ei ole ensimmäisenä vieraiden edessä eikä omassa näkökentässä, mutta kuitenkin riittävän lähellä autoa käytettäväksi vakiomittaisella jatkojohdolla.

 Latauslaitteen asennus

Tein Carunan palvelusta tarjouspyynnön kiinnostavimmalta tuntuvasta latauslaitteesta ja asennuksesta Lataus.net yritykseltä. Pian sainkin yhteydenoton ja sovimme tarkastuskäynnin paikan päälle. Samalla tarjouspyynnöstä putosi pois tarpeettomaksi osoittautunut dynaaminen kuormanhallinta, asennusetäisyys tarkentui sekä kiviseinien läpiviennit.

Koska meillä sähkökeskus on vanhaa tulppasulakkeilla varustettu malli, piti vikavirtasuoja asentaa erilliseen koteloonsa askarteluhuoneeseen. Samasta vikavirtasuojasta saa tarvittaessa tulevaisuudessa myös voimavirtapistorasian, jos sellaiselle ilmaantuu tarvetta. Ensimmäisen 17 vuoden asumisen aikana ei tosin ole tullut.

Vesisateen saapumisen vuoksi asennus aloitettiin ulkoa edeten kohti sähkökeskusta. Ensin tehtiin sähköjohdoille reiät julkisivuun ja pujotettiin johto paikalleen. Vikavirtasuojan vuoksi matkalle tuli katkos. Muuten johto olisi jatkunut yhtenäisenä aina keskukseen asti. 

Kun ulkoyksikkö oli saatu sadeveden pitäväksi ja tarvittava kaapeli asennettua siirryttiin sisätiloihin. Läpiviennit tiivistettiin hyvin ilmavuodon minimoimiseksi. Samaa tosin ei voi sanoa 70 vuotta vanhasta ulko-ovesta... 

Kaapeli asennetaan pääosin metalliputkeen ja putki kiinnitetään tukevasti seinään kiinni tasaisin välein. Meillä matkaa sähkökaapille tuli noin 15 metriä. 

Kuvassa näkyy jo asennettu putki, johon myös sähköjohto on asennettu sisään. 

Lähempi kuva asennetusta vikavirtasuojakytkimestä ennen kotelon sulkemista. 

Sähkökeskuksesta en ottanut sen enempiä sisäkuvia, koska aikaisempaa putkitusta hyötykäyttänyt kaapelin läpivienti itse keskukseen ei ottanut liiemmin aikaa. Sitten vain kannet takaisin paikalleen ja merkinnät kohdilleen. 

Aikaa asennukseen kului aika tarkkaan neljä tuntia. Käyttöön otossa piti vielä päivittää latauslaite pariin kertaan ja asentaa tietokoneelle tai puhelimelle. Kuulemani mukaan pitää toistaiseksi valita kumpaan asennetaan. Molempia ei voi käyttää yhtä aikaa. 

Puhelimen aplikaatio näyttää seuraavanlaiselta:

Toimintojen alta voi säätää laitetta hyvin monipuolisesti. 

1. lataustehoa voi pienentää tarvittaessa

2. latauksen voi sallia kaikille tai vain tunnistetuille käyttäjille

3. latauslaitteen voi päivittää

4. latausta voi ajastaa tapahtuvaksi esimerkiksi yö-sähköllä

5. voi seurata käytettyä energia ja seurata kustannuksia haluamallaan aikajaksolla

Itse olen asettanut laitteelle meillä käytössä olevan sähkön hinnan sisältäen verot ja siirtomaksut. Samalla voi sitten seurata paljonko oma autoilu kuluttaa energiaa/euroja. 

Kokeilin myös ajastusta ja hyvin tuntui toimivan. Lataus käynnistyi halutusti klo 22.01 ja päättyi auton tultua täyteen. Olisi ajastetusti katkaissut klo 6.59. 

Kannattiko?

Taloudellisessa mielessä laitteen asennus ei tuo säästöinä itseään takaisin ihan vähään aikaan. Laitteen asennus maksoi 1350€ ja työn osuudesta sai kotitalousvähennyksen. Takaisin siis kokonaisen 100€. 

Jos kaupallisella laturilla lataaminen maksaa karkeasti 25snt/kWh, niin kotona kustannus on yösähköllä 11,5snt/kWh. Siis meillä. Erotuksena on 13,5snt/kWh. 

Minun kulutuksellani 12,4kWh/100km on säästö kotona ladattaessa siis 1,674 euroa sadalla kilometrillä. Pitäisi siis ajaa 75000 km, jotta laitteen hinnan saisi energian hinnan erolla maksettua. Todennäköisesti tulee tapahtumaan, vaikka auto välissä vaihtuukin. Jos auto kuluttaisi 25kWh/100km, niin matka lyhentyisi luonnollisesti puoleen. Sähköä kuluisi tuplaten, mutta ihan vain latauslaitteen antamaa säästöä tutkimalla siis näin. 

Olen taipuvainen uskomaan, että laitteen hinta meni suoraan kiinteistön arvoon. Vaikka en olekaan myymässä, on arvoa nostava investointi kannattavaa tehdä. 

Suurimpana etuna pidän kuitenkin kasvanutta latausnopeutta. 

 

Nykyisin joutuu ennemminkin miettimään kannattaako autoa laittaa lataukseen vaiko ajella akut tyhjemmäksi. Sähköautolle ei tee hyvää pitää akkuja koko ajan täysinä. Täyteen lataaminen kannattaa yleensä vain silloin, kun tietää tarvitsevansa kaikkea akun kapasiteettia heti. Muuten 80-90% varaustaso on riittävä. 

Eli minusta kannatti.