Rantamökin purkaminen

Syksyllä oli hyviä ilmoja ja sopiva työskentelysää. 

Tällä kertaa työmaaksi valikoitui rannassa olevan mökin purkaminen. 

Mökkiin ei oltu tehty kunnon perustuksia ja ajan saatossa maa oli vetänyt puoleensa melko tehokkaasti. Rinteen puoleinen reuna oli tukevasti maassa kiinni ja kosteutta imeytynyt runsaasti rakenteisiin. Hajusta sisällä ei voinut erehtyä. 

Aikaisempi kiinteistön omistaja oli myös unohtanut pienen yksityiskohdan mökin kohdalla, nimittäin rakennusluvan. Eli homeinen mökki oli myös luvaton. Sikäli positiivista, että luvattomalle rakennukselle ei rakennusvalvonnan puhelimitse antaman lausunnon perusteella tarvinnut myöskään hakea purkulupaa. Eli töihin voi ruveta saman tien. Ilmoitin kyllä suullisesti valvonnalle asiasta ja totesin toimivani purkutyön johtajana. 

Purkutyöt

Purkutyöt aloitettiin ikkunoiden poistamisella ja ylimääräisen "ikkuna-aukon" tekemisellä ilmanvaihdon parantamiseksi. Kukapa sitä ilokseen homeisessa mökissä haluaa työskennellä. Hengityssuojain oli tarpeeseen samoin kuin suojaavat työvaatteetkin. Koronan jäljiltä suojaimen käyttö ei enää tuntunutkaan niin ahdistavalta, vaan melkein unohdin käyttäväni maskia moneen otteeseen. 

Otin ilman kierron varmistuksen jälkeen pois mökissä olleet sähköjohdot ja pistorasiat. Olivat 12v järjestelmälle ja pintavetoina. Melko helppoa purkamista. Myös keittokomeron kiintokalusteet lähtivät ulos ja huonekalut samoin. Vuosikymmeniä marinoituneet patjat herättivät eristeitä isompaa inhoa apureissa. Siirtyivät kuitenkin jätekuormaan pienen mutinan kera. 

Seuraavaksi purin sisäpaneloinnin pois. Paneloinnin alta löytyi tiivis muovikalvo. Seinän rakenne oli hyvin perinteinen ja sisältä päin: Paneeli, muovi, eriste, tervapaperi, paneeli. Missään välissä ei tietenkään ollut ilmarahoja, joten otolliset olosuhteet kosteuden kertymiselle. Pääosin kosteutta ei kuitenkaan löytynyt. Vain rinnettä vasten olevassa lattianrajassa oli kasvustoa havaittavissa. 

Eristeiden purkaminen on minusta ikävin työvaihe. Suurin osa eristeestä oli lasivillaa, joka oli hajua lukuunottamatta varsin hyväkuntoista. Edellisten purkutuotteiden lisäksi myös eristeet vietiin kierrätykseen. 

Kuvissa pääosa eristeistä on jo tiety pois seinistä ja katosta. Väliseinässä oli kovavillaa ja mieleen tulikin pohdinta mahdollisesta saunavarauksesta tilaan. Todennäköisesti ovat joskus tehneet samaa mökkiä myös saunallisena pakettina, jolloin väliovea ei ole ollut. Nyt oli kuitenkin väliovi ja saunan tilalla keittokomero omalla ulko-ovella. 

Päädyssä näkyvä "ikkuna" on se tekemäni henkireikä, josta myös valo tuli kivasti sisälle. Olisi kyllä sopinut siihen varsin hyvin alunperinkin. Eristeiden ja vesikaton väliltä löytyi kymmenittäin komeita ampiaisen pesiä. Onneksi olivat kaikki tyhjiä. Eivät haitanneet työskentelyä enkä itsekään häirinnyt toisten rauhaa. 

Kun eristeet, rännit ja kattohuovat saatiin vihdoin kannettua mäen päällä odottavaan peräkärryyn, niin jatkoin purkua ulkopanelointien purkamisella. Siinä hiki virtasi koko perheellä ennen kuin tavarat olivat mäen päällä. En enää muista montako kuormaa meiltä lähti, mutta 5-10 on turvallinen arvaus.

Kuvasin lyhyen videon vielä ennen katon purkua. Katon jälkeen paloittelin rungon pala palata pois. 

Vanha puukkosaha ja sorkkarauta olivat melkein ne tärkeimmät työvälineet. Työvaatteet olivat samoin parempi pitää asianmukaisina. Lasivillan käsittelyssä saa palkaksi kutinaa, jos yrittää oikaista suojauksesta. Myös nauloja oli siellä täällä ja useinmiten pystyssä. Itse käytin poikkeuksellisesti koko ajan kunnon työvarusteita ja "turvacroksit" olivat kotona turvana. Jalassa olivat kunnolliset turvakengät. 

Videon jälkeen työtä oli vielä kohtuullisen paljon rungon turvallisessa purkamisessa. Myös terassin katos purettiin nopeasti pois. 

Lattiassa oli samanlainen villaeristys kuin seinissä ja katossakin. Erotuksena oli kuitenkin kosteus. Syy hajulle löytyi lattiasta. Olisi rakenteen voinut mahdollisesti saada korjattuakin, mutta rakennuksen puuttuneita ilmarakoja olisi ollut liian työlästä muuttaa turvallisiksi. Rakennus oli siis syytä purkaa enkä tarkoita luvituksen puutetta vaan terveellisyyttä.  

Hankkeen kustannukset olivat suurimmaksi osaksi jätemaksuja. On kuitenkin syytä huolehtia materiaalin kierrätyksestä ja jatkokäsittelystä asianmukaisesti. Lajittelimme materiaalit tarkasti, koska sillä säästi myös kustannuksia. Muuten isoimmat kustannukset tulivat matkoista peräkärryn kanssa edes takaisin. Myös eväitä tarvittiin melkoisen paljon. 

Puutavara käytiin lävitse ja sopivat otettiin polttopuiksi kotisaunaan, mutta loput menivät kiertoon. Runko oli onneksi käsittelemätöntä mäntyä, vaikka nauloja olikin melkoisesti.