Tukkipinot ovat kadonneet ja lumihanki peittää risukot

 Solbacka oli oman onnensa nojassa joululta helmikuun loppuun asti. Runsas lumentulo ei innostanut vierailemaan mökillä, kun käytössä olleiden autojen maavara on hyvin rajallinen. Ainakin toistaiseksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Juniori sai suoritettua juuri kirjallisen kokeen ja jäljellä on ajokoe lähitulevaisuudessa. Ehkä voisi vaihtaa matalan takavedon isolla maavaralla varustettuun nelivetoon, jolla kaivuri liikkuisi paremmin. Ei tosin tullut lotossa vieläkään isompaa voittoa. 

Helmikuun lopulla keväinen aurinko alkoi paistaa ja lämpötila nousi tuntuvasti nollan paremmalle puolelle. Totesin, että ehkä nyt uskaltaisi jo käydä katsomassa talvista #Solbackaa.

Pääsin autolla tontin rajalle asti. Naapuri ilmeisesti käy mökillään ympäri vuoden ja auraa ystävällisesti tien mökilleen traktorilla. Täytyy kiittää keväällä omasta puolestani. Olin siis liikkeellä nastarenkain varustetulla autolla, mutta pieni maavara ja takaveto eivät kannustaneet kokeilemaan ajoa perille asti. No kyllähän sitä muutaman sadan metrin matkan käveleekin. Tällä kertaa tosin agrekaatti kainalossa ja muut tavarat toisessa kädessä. Kirjoitin agrekaatista lyhyen oman juttunsa. 

Keväisin tiet sulavat päivisin ja jäätyvät öisin. Netti on pullollaan kuvia tilanteesta. Nastarenkaat olivatkin kyllä hyvä varuste tähän keliin, vaikka yleensä ajankin lähes kaikki ajoni kitkarenkailla ja sähköllä. Perille siis päästiin nastarenkaiden avulla tai niistä huolimatta. 

Kuten kuvasta näkyy kaikilla ei ole ollut ongelmia maavaran ja pidon kanssa. Raskaalla kalustolla oli selvästikin käynyt tontilla talven aikana. En tiedä koska olivat käyneet, mutta oikealla asialla ja luvan kanssa olivat liikkeellä. 

Tällä paikalla oli viimeksi käydessäni suuri puukasa ja vieressä samanlaisia. Lähes kaikki tukki- ja kuitupuut oli jo viety pois. Vain energiapuut olivat jäljellä. Niidenhän annetaan kuivua vähintään vuosi paikoillaan ennen haketusta ja pois kuljetusta. 

Meillä on todellakin edessä tehtävää tulevaksi kesäksi. Suurien koneiden raskaat kuormat eivät ole olleet hyväksi tielle ja korjauksia on edessä. Lisäksi risuja joudutaan polttamaan enemmän kuin tarpeeksi. Saatetaan jopa silputa maanparannukseen, jos polttamista halutaan vältellä. Lumihanki peittää petollisesti todellisen tilanteen näkyvistä. 

Puut kaadettiin siis marraskuussa ja helmikuun lopussa suurimmasta osasta oli päästy eroon. Loistavaa talven hyötykäyttöä. 

Tilille ilmestyneen tilityksen perusteella vaikuttaa siltä, että tappiolle ei puukaupoissa jouduttu. Enemmänkin tilille olisi mahtunut, mutta parempi näin. Olimme pienellä pelolla odottaneet kuinka isoja laskuja postilaatikkoon mahdollisesti tipahtaa. Metsätyökone taisi joutua tekemään lähemmäs työviikon saaritontilla, mikä ei sekään ollut ihan ilmaista. 

Teen tarkemman laskelman asiasta kunhan saamme enemmän tietoja kuinka paljon ja mihin hintaan puuta paikalta vietiin.