torstai 7. joulukuuta 2017

Rakennuslautakunta ei ole mielipidelautakunta

Rakennuslautakunnassa joudutaan tasaisin välein pohtimaan miten Maankäyttö ja rakennuslakia (MRL) tulkitaan ja miten sitä  toteutetaan. Joskus on puoliksi tosissaan, puoliksi leikillään todettu, että ainoa mielipide lautakunnassa on edellä mainittu MRL.

Pari vuotta sitten silloinen lautakunta (minä puheenjohtajana) teki päätöksen rakennuksen henkilömäärän rajoittamisesta käyttötarkoituksen perusteella. Määrät valitsimme viranomaisten suositusten perusteella. Päätöstä tehdessä olimme ainakin henkisesti valmistautuneet odottamaan lopullista päätöstä asiaan vasta korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KH:sta).

Hallinto-oikeus asettui ensin lautakunnan kannalle ja piti henkilömäärää rajoittaneen lupaehdon voimassa. Päätökseen haettiin valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja valituslupa myönnettiin.

KH ei ratkaisuamme tukenut. Rakennuslautakunnan lupapäätöksen mukainen ratkaisu olisi ollut ennakkotapaus ja se olisi mahdollistanut saman MRL uuden tulkinnan käyttämisen jatkossa koko Suomessa.

KH:n tehtävä oli ymmärtääkseni päättää oliko päätös MRL:n mukainen. Ei siis ollut. Päätös on saanut nyt lainvoiman ilman käyttötarkoituksen rajoittamaa henkilömäärää ja asia siten loppuunkäsitelty.

Myös Helsingin Sanomat teki KH:n ratkaisusta oman uutisensa, joka käsitteli herkkää aihetta mielestäni hyvin diplomaattisesti.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005478953.html 

Kuten HS kirjoitti, vastaanottokeskuksessa ihmiset käytännössä asuvat pitkiä aikoja. Hostellissa ollaan käymässä lyhyitä aikoja kerrallaan.

Rakennuslautakunnan tekemä ratkaisu perustui MRL:n tulkintaan, koska muiden lakien ja asetusten noudattamisen valvonnasta vastaavat toiset viranomaiset. Vaikka rakennusluvassa ei käyttäjien määrää saa rajoittaa käyttötarkoituksen perusteella, on palo- ja pelastusviranomaisilla tarvittaessa omat mahdollisuutensa rajoittaa ihmisten määrää rakennuksessa.

Janne

maanantai 28. elokuuta 2017

Kirjoitin yleisonosastoon

Kun ei löydy henkilöä, joka tunnustaisi olevansa vastuussa lasten ja aikuisten turvallisuuden vaarantamisesta, kirjoitin Helsingin sanomiin mielipidekirjoituksen. Toivottavasti kirjoitukseni saa vastauksen ja asia selviää.

Mitään järkeähän ei ole erikseen tilata hyväkuntoisten suojateiden poistamista vilkkaasti liikennöidyltä tieosuudelta. ELY:n selvityksen mukaan turvallisuus paranee. Toki teoriassa näin saattaa ollakin. Kuinka monella on 2 tuntia aikaa aamuisin ja iltapäivisin odottaa ruuhkan loppumista? Suojatiellä autoilijoilla on lakisääteinen velvollisuus antaa tietä suojatien käyttäjälle. Nyt en itsekään uskalla antaa tietä ylitystä yrittävälle takaa tulevien ohittajien vuoksi.

27.8 Helsingin sanomissa julkaistu tekstini:

Miksi Vihdintieltä Espoosta poistettiin kaksi suojatietä?

Nyt tien ylitys ei enää onnistu ruuhka-aikana edes aikuiselta.


ELY-KESKUS poisti ennen koulujen alkua Vihdin­tieltä Espoosta kaksi hyväkuntoista suojatietä. Vihdintie jakaa alueen kahtia erottaen Odilammen puolella asuvat kaikista palveluista.

Autoilijoilla oli velvollisuus antaa tietä suojatietä käyttä­välle. Nyt tien ylitys ei enää ­onnistu ruuhka-aikana edes ­aikuiselta.

Espoon Kalajärven alueella rakennetaan runsaasti, ja suojateiden käyttäjämäärät olivat kasvussa. Bussipysäkit ovat edelleen poistettujen suojateiden yhteydessä.

Ilmeisesti Kalajärvellä on ely-keskuksen mukaan kuitenkin liian vähän lapsia. Meidän laskujemme mukaan lapsia ei ole yhtään ylimääräistä.

Paljonko hyväkuntoisten suojateiden poistaminen säästi veronmaksajien rahoja?

tiistai 9. toukokuuta 2017

Luottamuspaikkojen jako Espoossa

Luottamuspaikat kuntavaalien jälkeen jaetaan aina valtuuston ensimmäisessä kokouksessa.

Tätä ennen menetellään seuraavasti:

1. Neuvottelut puolueiden välillä.

Paikat on pisteytetty ja vaalitulos sanelee käytettävän pistemäärän. Poliittisen ryhmittymän koko sanelee myös valintajärjestystä. Espoossa suurin ryhmä on perinteisesti pitänyt itsellään kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikkaa. Se pysyy edelleen kokoomuksella siis. Seuraavaksi yleensä on valittu kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat sekä valtuuston puheenjohtajisto.
Kaikki luottamuspaikat jaetaan ja ryhmien intresseissä on ollut eri paikkojen saaminen.
Perinteisesti Kokoomus on ollut kiinnostunut yrittämisestä ja kaavoituksesta. Vihreillä on ollut tilakeskuksen puheenjohtajuus sekä useinmiten teknisen lautakunnan puheenjohtajuus. Demareilla on ollut sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajuus.

Tätä kirjoitettaessa 9.5 neuvottelut ovat vielä kesken, mutta muualta kuin omasta puolueesta olen kuullut huhuja tulevista muutoksista. Ainakin lautakuntien vetovastuuseen on tulossa muutoksia. Vaalivoittaja vihreillä on hyvät neuvotteluasemat ja aikaisempaa suuremmat paikkamäärät jaettavanaan.

2. Neuvottelut oman valtuustoryhmän kesken

Halutuimpiin paikkoihin on kaikissa ryhmissä useita hakijoita. Hakijat valitaan vaalimenestyksen, ammatillisen osaamisen ja oman halukkuuden perusteella. Painotukset riippuvat toki puolueista, mutta aikaisempien perusteella ainakaan ammatillinen osaaminen ei aina ole merkinnyt ja henkilökohtaisen vaalituloksen merkitys on ollut suurempi.
Myös sukupuolijakauma eri toimielimissä vaikuttaa paikkajakoihin puolueiden välillä. Vihreillä saattaa olla lautakunnan naispaikka ja perussuomalaisilla miespaikka.

Valtuustoryhmien säännöt sanelevat kuinka paljon ennen valtuuston kokousta asiat pitää olla selvillä. Kokoomuksella valtuustoryhmässä paikat pitää olla käsitelty 15.5 mennessä.

3. Valtuusto vahvistaa paikkajaon

Espoon uusi kaupunginvaltuusto vahvistaa puolueiden ilmoituksien perusteella pohjaesitykseksi muodostuneen paikkajaon ensimmäisessä kokouksessaan. Uudet luottamuspaikat tulevat voimaan valtuuston kokouksen päätösten saatua lainvoiman. Käytännössä Espoossa esimerkiksi lautakuntien jäsenet vaihtuvat kesäkuun puolivälin kokouksista alkaen.

Ensi viikolla nähdään ketä kaupungin päätöksenteossa pääsevät merkittäville paikoille.

Janne

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Vaalituloksesta pohdintaa

Nyt, kun on hiukan aikaa vaaleista ja omastakin ulkopuolelle jäämisestä päästy ylitse, on aika tutustua tarkemmin vaalituloksiin.

ÄänetPaikatOsuusMuutos
Kokoomus422442633,7%-2,3
Vihreät278881722,3%5,5
SDP156911012,5%-1,0
Perussuomalaiset1228279,8%-2,6
RKP1009468,1%-1,5
Keskusta509534,1%0,4
Vasemmisto486233,9%0,4
Kristilliset450723,6%0,5
Piraattipuolue88600,7%0,1
Liberaalipuolue - Vapaus valita78110,6%0,6


Kokoomus kärsi minun mielestäni rökäletappion Espoon kuntavaaleissa 2017. Jos ryhmästä putoaa 10% pois on tulos suuri paikallinen tappio, vaikka kuinka valtakunnallisesti olisikin menestynyt.
Kokoomus on puolustanut pitkään Espoon tiukkaa taloudenpitoa ja veroprosentin säilyttämistä entisellään. Tähän lienee odotettavissa muutoksia tulevalla valtuustokaudella, koska veronkorotuksia ajavat ryhmät saivat suurta kannatusta.

Vihreät, jotka edellisiin lukeutuivat, saivat minusta historiansa suurimman vaalivoiton Espoossa. Onnitteluni heille. Vaalien tulos on aina oikeassa ja tulos ansaittu (riippumatta minun mielipiteestäni). Äänestäjille ei varmaan kerrottu, että Espoon tiloista (kuten koulut) vastaavan tilaliikelaitoksen hallituksen puheenjohtaja on muuten ollut vihreistä. Sama toiminta sai siis kannatusta.

SDP säilytti asemansa paikoissa, vaikka kannatuksessa hiukan tulikin takapakkia. Huomionarvoista on kuitenkin Vihreiden ja SDP asema yhdessä. Yhteinen ryhmä on suurempi kuin kokoomuksen ryhmä Ainakin jo HSL:n toiminnassa ovat olleet jo aikaisemmin samassa ryhmässä.

Perussuomalaiset sai kylmää vettä niskaansa. Tämä ei ollut galluppien perusteella suuri yllätys. Espoossa perussuomalaisten ryhmä tiivistyi ja varmaan ryhmän yhteinen linja löytyy tulevaisuudessa entistä selkeämmin.

Kehä III pohjoispuolelta on edustajia kaikissa puolueissa.

Vihreissä on edustaja ihan pohjoisimmasta Espoosta. Valitettavasti sanon henkilökohtaisesti, että olisin mielelläni nähnyt Niipperin (=Perusmäestä) edustajan Jani Heleniuksen mielelläni valtuustossa. Jani olisi varmasti ajanut tarmokkaasti alueemme yhteisiä asioita. Yhteistyö olisi myös ollut varmastkin aluetta hyödyttävää. En välttämättä jaa näkemyksiä Janin kanssa, mutta ainakin mies sanoo rehellisesti kantansa vaikka kuulija ei aina sitä odottaisikaan. Vaaliväittelyssä Jani kertoi rehellisesti kannattavansa veroprosentin nostoa. Pisteet hänelle, vaikka eri mieltä olenkin.
Vihreiden edustaja on siis Ekim Özdemir, 24 vuotias opiskelija/kriisinhallintaveteraani. Oli minusta Rinnekodin postinumeroalueelta. En tunne henkilöä nimen takana.

Demareissa Liisa Kivekäs pääsi ansioituneesti vihdoinkin lävitse. Liisan äänimäärä oli hieno 539 ääntä. Liisan kohdalla voidaan sanoa, että oman alueemme äänillä ei hänkään olisi päässyt valtuustoon. Liisa oli kuitenkin ollut aktiivinen ja sai ääniä kivasti ympäri Espoota. Onnittelut Liisalle!

Perussuomalaisista meni luonnollisesti lävitse myös Niipperin oma kansanedustaja Simon Elo.

Meidän postinumerommekaan ei jäänyt lopulta ilman omaa valtuutettuaan. Jussi Holma pääsi mukaan valtuustoon Keskustan listalta.

Kokoomuksessa Markus Torkki löytyy Bodom-järven länsipuolelta. Melko kaukaa meiltä katsottuna. Palomäen Ulla on lähempää, vaikkakin kehän toiselta puolelta. Ihan Kalajärveltä/Niipperistä emme siis edustajaa saaneet.

Pohjois-Espoon edustajien määrä on kasvanut minun havaintojeni mukaan varsin suureksi verrattuna aikaisempiin. Voin toki muistaa väärinkin, mutta nyt meiltä on 4 edustajaa Bodomin itäpuolelta. Kyllä nyt pitää saada tuloksia aikaan riippumatta puolueesta.

Toki pienenä vaalitavan ikävä piirteenä täytyy todeta, että valtuustossa on seitsemän jäsentä joiden henkilökohtainen äänimäärä oli pienempi kuin minulla. Tasan ei aina käy onnenlahjat.

Olen edelleen kovin kiitollinen meidän alueemme asukkaille saamistani äänistä. Täytyy ensi kerralla miettiä keinoja päästä paremmin lävitse. Ehkä ei kannata sanoa ajavansa pohjois-Espoon etua. Se ei juurikaan lisää ääniä muualta Espoosta.

Varavaltuutettuna tulen toki tekemään sen mitä meidän alueen kehittämiseksi pystyy. Täytyy toivoa, että varsinaiset valtuutetut ovat paljon poissa kokouksista tulevalla valtuustokaudella.

Janne

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kiitos!

Vaalit pidettiin eilen 10.4.2017.

Sain 322 ääntä, joista suurin osa tuli Kalajärveltä ja Niipperistä.

Mahtavaa, että sain ison määrän ääniä ja ennen kaikkea saimme selkeästi yhteishenkeä pohjois-Espooseen. Toki olisi ollut kiva saada 45 ääntä enemmän jä päästä varsinaiseksi kaupunginvaltuuston jäseneksi.

Kunhan pöly hiukan laskeutuu, teen analyysin vaalituloksesta ja sen vaikutuksesta meille pohjois-Espooseen.

T: Janne

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Linjan 355 kustannukset Espoolaisille

Linjasta 355 oli Ruskatalolla puhetta ja sen jälkeenkin on aiheesta puhuttu.

Varsin mielenkiintoiseksi tilanteen tekee liikenteen tilauskuvio. Liikenne on Ely-keskuksen ja Nurmijärven tilaamaa. Koko Lahnuksen ja Shellistä eteenpäin muun Vihdientien palvelu on nojannut suurelta osin juuri Klaukkalan linjan palveluun. Tämä on myös närästänyt rajan toisella puolen.
http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/495345-korsisaari-rukkaa-bussivuorojaan-kuka-haviaa-kuka-voittaa

Nurmijärvi on aikaisemmin ollut pitkään kielteinen liittymisessä HSL:een. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa:
http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/497858-vanha-valtuusto-jyraamassa-hsl-neuvottelut-uudet-ehdokkaat-hsln-kannalla 

HSL:n liikenne perustuu pitkälti raideliikenteeseen ja busseilla tapahtuvaan syöttöliikenteeseen. Toimii varsin hyvin muualla kuin Vihdintiellä, missä ei ole raiteita lähellä. Klaukkalasta ei kehärata kuitenkaan ole kaukana ja ilmeisesti Nurmijärvellä halutaan säilyttää suorat yhteydet Helsinkiin. Mielenkiintoista seurata mihin lopputulokseen tulevat.

Linja 345 on normaalia HSL-liikennettä. Se on kilpailutettu ja kustannukset maksetaan HSL budjetistä. Kokonaisuutena lipputulot kustantavat noin puolet ja kunnallisveroista maksetaan noin puolet. Suuria linjakohtaisia vaihteluita toki on.

Linjalla 355 voi käyttää samoin kuukausilippua tai arvolippua. Liikennöitsijä kuitenkin laskuttaa HSL:ää matkustajista jälkikäteen. Espoosta ostetut kertaliput menevät liikennöitsijälle eikä niillä ole vaihtokelpoisuutta muuhun liikenteeseen. Me maksamme siis jokaisen matkamme eikä niitä Nurmijärveläisten selkänahasta oteta.

Selvittelin linjan kustannuksia meille Espoolaisille (no luvuissa on muuallakin HSL:n alueella asuvia käyttäjiä):

Vuonna 2017 on maksettu 19 189,88€ (tammi-helmikuu, alv 0%)
Vuonna 2016 maksettiin 93 419,82€ (alv 0%)
Vuonna 2015 maksettiin 77 110,32€ (alv 0%)

Tämän vuoden kustannukset menevät oman arvioni mukaan noin 100 000€ tietämille.

Summat eivät minusta täsmää Nurmijärven uutisten kommentteihin Serenan ja Korpilammen vetovoiman hiipumisesta. En jaksa uskoa turistien sinne bussilla matkustavan, vaikka niihin lehdessä viitattiin. Kertalipun ostajat eivät näy HSL:n luvuissa, koska u-linjoilla kertalippu ei siis käynyt.

Nurmijärven HSL-päätös muuttaa myös paljon Lahnuksen liikennettä. Pian käyttöön tulevilla HSL:n liikennekaarilla pohjoisesta Espoosta pääsisi normaalilla lipulla esimerkiksi Klaukkalaan kauppaan suurella todennäköisyydellä ilman eri kustannuksia.
Positiivinen päätös parantaisi tilannetta nykyisestä, mutta Nurmijärven jättäytyminen HSL:n ulkopuolelle jättäisi Lahnuksen taas odotuksen tilaan.

HSL on aikaisemmin selvittänyt Espoon omien linjojen jatkamisen kustannuksia Serenasta kaupungin rajalle saakka. Laskelma täytyy päivittää ja selvittää kustannuksien ero verrattuna Korsisaarelle maksettuun.

Kummassakaan tapauksessa tilanne ei saa heikentyä nykyisestä. Joukkoliikennelaki pakottaa HSL huolehtimaan alueen joukkoliikenteestä.

(Kiitos Hannulle linkeistä)

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Kuinka korjata homekoulut, osa 3 rahoitus

Kuten aina saneerauksessa on monia vaiheita:

3. Rahoitus

Tämän pitäisi oikeastaan olla ensimmäisenä, koska mitää aikaisempia vaiheita ei voi tehdä ilman rahoitusta. 

Meille on moneen kertaan kerrottu kuinka kaupunki seuraa rakennusten korjausvelkaa. Korjausvelan on annettu kasvaa tai sitä on vähätelty verrattuna todellisuuteen. Huollosta tehdyt laiminlyönnit ovat kasvaneet eksponentiaalisesti ja kuten todettu, räjähtäneet käsiin. 

Meillä on koulujen korjaamiseen varattu investointirahaa, joka ei valitettavasti riitä kaikkialle missä tarpeita on. 

Minusta kaupungin oman omistuksen lisäksi voitaisiin käyttää ulkopuolisten omistamia koulurakennuksia. Koulun päätärkoitus on tarjota oppilaille ja opettajille turvallinen paikka oppia ja opettaa. Tätä tarkoitusta kaupungin tulee tukea. Se omistaako ja huolehtiiko rakennuksesta ulkopuolinen yhtiö ei minusta ole merkittävää. Tärkeämpää on, että omistaja on sitoutunut koulurakennuksen ylläpitoon. Espoo ei takavuosina ole tätä tehtävää toteuttanut omissa kiinteistöissään. Ei  tarvitse kovin kummoisia laskutoimituksia, jotta voi todeta vuokrakiinteistön tulevan halvemmaksi kuin 25 vuoden välein uudelleen rakennettavat koulut. 

Espoossa on kouluihin kuitenkin investoitu merkittävästi. Mikä on mennyt kunnossapidon laiminlyönnin lisäksi pieleen? 

Moni meille tehty uusi koulu on arkkitehtoonisesti näyttävä ja maamerkki alueellaan. Saman voi lukea myös niin, että kohde on haastava tehdä ja turhan suuri. Rakennuslautakunta palautti viime vuonna tilaliikelaitoksen rakennuslupahakemuksen ja tiedusteli ovatko ihan tosissaan suunnittelemansa koulunsa kanssa. Kuulemma olivat ja halusivat sellaisen rakentaa. Kohteessa oli yleisesti tunnistettuja riskirakenteita. Taas joku yllättyy, kun sinne tulee kosteusvaurio ja talo on homehtunut. Otin yhteyttä tilaliikelaitoksen johtokuntaankin, mutta ilman tulosta. 

Koulujen rakenteissa on pyrittävä yksinkertaisuuteen ja turvallisiksi havaittaviin ratkaisuihin. 
Kävin itse koulua Kalajärvellä ja Ratakadulla Helsingissä. 

Kalajärvellä oli tasakattoinen tiilistä tehty koulu. Kovalla pakkasella oli viileämpää ja kesällä lämpimämpää. Ilma vaihtui, joskus liikaakin, mutta ainakin talo hengitti. Talonmies (nimi on jo unohtunut, mutta asui liikuntasalin päädyssä) piti katon viemärit puhtaina ja lumet pois seunustoilta. Myös rehtori huolehti rakennuksesta lähes kuin omastaan. Päivinen asuu vieläkin alueella ja taatusti huomaa kunnossapidon mahdolliset laiminlyönnit. 

Ratakadun koulu oli suorakulmainen ja harjakattoinen. Pomminvarmaa (valitettavasti myös sananmukaisesti 1940-luvulla) rakennustapaa. Mitään riskejä ei rakennusvaiheessa otettu. Vasta kellarin jälkikäteen tehdyissä märkätiloissa taidettiin hiukan epäonnistua. Luokkakaverini Jussi ne tosin kävi myöhemmin saneeraamassa. 

Nyt on Espoossa herätty tyyppikoulu-ajatukseen. Ensimmäinen versio tulee piakkoin Niipperiin ja toinen Karhusuolle perässä. Ajatus on hyvä ja esitetyt ideat myös. Toivottavasti toteutus on kunnollinen. 
Tyyppikouluja saadaan minun tietojeni mukaan 2-3kpl yhden aikaisemmin tehdyn uniikin koulun hinnalla. 

Tietoja minusta

Oma valokuva
Pohjois-Espoon ääni. Julkaisemani tekstit koskevat usein luottamustehtäviäni tai muutoin minulle ajankohtaisia asioita. Pyrin päätöksenteossani ottamaan huomioon asuinpaikkani. Varsinkin kaupungin päätöksenteossa koen edustavani juuri pohjois-Espoota. Helsingin seudun liikenteen hallituksessa edustus koskee luonnollisesti koko Espoota, mutta esimerkiksi Vantaan linjastosuunnitelman käsittelyssä oli erityisesti huomioitava juuri oman asuinalueeni erityistarpeet lähellä kunnan rajaa.