sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Sähköautolla maantiellä

Käyttökokemuksia on kertynyt kaupunkiliikenteen lisäksi myös maantieltä.

Pieni nakkikioskiksi ristitty sähköautoni on käynyt Espoosta käsin Tampereella ja Mynämäellä.

BMW tekee tai on tehnyt i3 mallista yhteensä kolmea eri akkupakettiversiota. Pienintä 60Ah akkupakettia myytiin vuoden 2017 lopulle asti. Suurempi 94Ah akkupaketti oli myynnissä 2016-2018 ja tuorein versio on 120Ah paketti.

Lisäksi kulutukseen vaikuttaa sähkömoottorin teho (125kW tai 135kW) sekä kuljetetaanko mukana REX:ä eli kotoisammin agrekaattia.

Itselläni on pienin 60Ah akku, jonka kapasiteetti on siis 21,6kWh. Virallisen kulutusmittauksen mukaan toimintasäde pyörii haarukassa 120-150km. Lisäksi REX:n avustuksella pääsee toisen mokoman. Meillä Suomessa auton lämmitys haukkaa melkoisen osan akusta ja käytännössä pakkasesta riippuen toimintasäde on välillä Comfort-tilassa 100-120km. Autossa on muiden BMW autojen tavoin eri ajotiloja: Comfort, Ecopro ja Ecopro+. Ajotilojen käyttö vaikuttaa selvästi toimintasäteeseen.

Liikkumista helpottaa luonnollisesti kotona ladatut akut ennen lähtöä. Itse lähdin Tampereelle melkein tyhjillä akuilla ajatuksena ladata matkalla akkuja.

Auton navigaattorissa on valmiina latauspisteet ja käytössä oleva toimintasäde.

https://latauskartta.fi/ näyttää parhaan ja ajankohtaisimman tiedon latauspisteistä.

Tampereelle mennessä latasin auton 80% varaustasoon Hyvinkään ABC-asemalla. Samalla tuli pakollinen kahvitauko.

Tältä seisomalta ajelin suoraan Varalaan Tampereelle. Käytin moottoritiellä hiukan REXiä apuna, mutta Tampereella ajelin pelkällä sähköllä. Olisin varmaan päässyt perille pelkällä sähkölläkin, mutta en viitsinyt ihan tyhjällä akulla liikkua.

Paluumatkalla ajattelin käydä lataamassa autoni Lempäälän Lidlin latauspisteellä. Latauspiste löytyi tyhjän parkkipaikan nurkasta helposti. Ruuhkaa ei ollut, mutta ei ollut toimivaa laturiakaan.

Lidlin laturit olivat ainakin tuolloin vielä ilmaisia käyttäjille, joten into korjata toimimatonta laturia ei ehkä ole hirveän suuri. Siinä sitä sitten hetken ihmettelyn jälkeen jatkoin matkaa Toijalan ABC:lle, jossa latureita sitten riittikin valittavaksi asti. Oli Teslan latureita Tesloille ja Fortumin sekä Virtapisteen latureita muille. Hinnan perusteella taisin valita Virtapisteen laturin.

Nyt kävin syömässä latausta odotellessani. Tälläkään kertaa akkua ei sentään ihan täyteen asti saatu ladattua. Ajoin kotiin asti loppumatkan REX:n suosiollisella avustuksella. Seuraava reissu Varalaan tehtiinkin perheen toisella autolla ilman tankkaus- tai kahvitaukoja.

Viikkoa myöhemmin lähdin Mynämäelle Nakkikioskillani, koska perheeni toinen auto oli aikaisemmin varatussa määräaikaishuollossa juuri kyseisenä matkapäivänä. Nyt oli sentään auto täydessä latauksessa lähtiessä. Viime matkasta oli opittu jotain.

Taas katselin Latauskartasta sopivat latauspisteet valmiiksi. ABC-asemat valikoituivat jälleen kerran varikkopaikoiksi. Mennessä olisin voinut käydä lataamassa Lohjalla, Salossa tai Paimiossa. En kuitenkaan halunnut pysähdellä turhaan lyhyellä matkalla, vaan jatkoin REX:n voimin aina ABC Kustaviin asti. Olikin sitten ensimmäinen kaupallinen laturi, joka ei ollutkaan toimintakunnossa. Fortumin laturi nökötti pihalla tyhjänä, mutta hyvästä syystä. Taisi vain Olut olla liikkeen valikoimissa kuuluisan puujalkavitsin mukaisesti.

Maskussa olisi ollut K-latauspiste, mutta siitähän ei virtaa heru ilman k-lataustunnistetta. Minulla oli tuolloin vain Virtapisteen ja Fortumin tunnisteet. No onneksi sentään polttoainetta löytyi. Mynämäellä sain ladattua autoani appivanhempien pihassa sen verran, että akut eivät sentään jäätyneet. Nyt paluumatkan pysähdys tulikin sitten ensimmäisella pikalatauspisteellä Paimiossa, jossa palvelu pelasi normaalisti.

Itselläni ei kokemuksieni jälkeen ensimmäisenä matkavaihtoehtona ole suinkaan sähköauto. Ehkä suurimmalla akkupaketilla REX:n kera. Alle 300km toimintasäde ei vaan meikäläisillä etäisyyksillä tue mukavaa matkantekoa. Toisaalta ilman lisävarusteisen agrekaatin tuomaa lisäturvaa olisi aika monta kertaa oltu pulassa rikkinäisen laturin osuessa kohdalle.

Janne

torstai 29. marraskuuta 2018

Miksi minä ostin sähköauton?


Auton vaihdon tultua ajankohtaiseksi mietin luonnollisesti uudemman, mutta omistamani auton kanssa samanlaisen, auton hankintaa. Olinhan varsin tyytyväinen yli 100000km ajamaani autoon. Jo aikaisempikin oli samanlainen, joten tietty insinöörimäinen (tylsä)jatkomo vaikutti lähes selviöltä.

Tarjouksenkin pyysin, mutta sitten järki voitti. Auton arvo oli pudonnut mukavat 0,25€/km. Samaa kertoivat muutkin vastaavan auton omistajat. Se siitä sitten. Aikaisemmin ei ollut tapahtunut lähellekään samanlaisia romahduksia. Ehkä taikasana "vähäpäästöinen Euro5-diesel" muutti tilanteen. Aikaisemmin samanlainen, mutta riittävällä ei kun nautinnollisella ei vaan suurella bensakoneella varustettu versio piti hintansa huomattavasti paremmin.

No päätin kuitenkin luopua suuresta peltilehmästäni ja ostaa tilalle jotain aivan muuta. Kyllä siinä sitten tuli mietittyä erilaisia vaihtoehtoja enemmänkin. Vaihtoehdot VW Upista Land Roveriin tuli pohdittua. Oikeastaan ainoa mitä en pohtinut oli Tesla. Jos vanhassa autossani arvo putosi kuin kivi, niin ei Teslassakaan paremmin ole mennyt. Katsokaa käytettyjä tarjolla olleita ja verratkaa uusien hintoihin.

Lopulta päätin pitää merkistä kiinni. Mitä sitä hyvää vaihtamaan. Tutustuin merkin hybrideihin, mutta niihin ei saanut vetokoukkuja. Miksi siis kuljettaa normaalia voimalinjaa, sähköakkuja ja -moottoria jatkuvasti mukana. Varsinkin, kun oma työmatka ei olisi sähköllä sujunut kuin toiseen suuntaan. Toki olisivat toimineet perheen ainoana autona loistavasti. Minulla ei sitä vaatimusta ollut.

Valinta kääntyi kaverini Japin kehujen siivittämänä BMW i3 malliin. Teknisesti mielenkiintoinen, mutta ruma ankanpoikanen. Ei sitä oikein muutoin voi kuvailla.

BMW on 4m pitkä ja nelipaikkainen. Runko on alumiinia ja sen päällä on hiilikuitukori. Siis erillinen runko toisin kuin lähes kaikissa nykyautoissa. Näillä paino on kuitenkin akuista huolimatta samankokoisen pikkuauton tasolla. Suuri osa auton materiaalista on kierrätettyä ja uusiutuvaa materiaalia. Tosin akkujen hiilijalanjälki peittää moiset alleen heittämällä.

Japin ohjeiden perusteella osasin katsoa paremmin välttämättömiä varusteita, jotka eivät luonnollisestikaan olleet alkuperäisiä vakiovarusteita.

Pikalatausmahdollisuus suurteholaturista, REX ja myös suuremmalla näytöllä varustettu navigaattori pakolliselle lisävarustelistalle tulivat.

Ihan ei uskallus riittänyt uuden auton hankintaan, mutta vähän ajettu Ruotsista tuotu malli sai luvan kelvata. Noiden pakollisten "lisä"varusteiden lisäksi mukaan tulivat vielä avattava lasikatto sekä talvirenkaat.

Sisälle mahtuu melko kivasti neljä ihmistä. Enempää paikkojakaan ei ole tarjolla. Keskipaikalla on mukitelineet eikä turvavyötä.
Takaovi on ns. kaappariovi, joka sisältää myös B-pilarin. Avoin tila on siis etuoven ja takaoven suuruinen ilman välipalkkeja. Etupenkit kääntyvät lisäksi vanhaan malliin pois tieltä tehden kulkemisen helpoksi.

Tavaratilaa on edessä lähinnä laturin johdoille ja 5l kannulle tuulilasinpesunestettä. Takana on tilaa juuri yhdelle matkalaukulle. Tila on hyvän kokoinen, mutta harmittavan matala. Alapuolella on sähkömoottori ja REX.

Rex on lähes pakollinen lisävaruste ja maksoi uutena merkittävän 4000-5000€. Kyseessä on siis Range extender. Suomeksi 650cm3 kokoinen skootterin moottori, jolla tuotetaan sähköä akkujen tyhjentyessä. Auton liikuttamiseen se ei siis osallistu, mutta lisää käyttömatkaa tarvittaessa yli 100km.

Suurempi näyttö toi mukanaan ainakin paremman navigaattorin. Muutoinkin näytön toiminnot ovat selvästi testaamaani pienempää versiota paremmat. Suuren näytön voi tarvittaessa jakaa kahtia ja katsella toisella puolella karttaa ja toisella selailla radiokanavia. Myös netin käyttö onnistuu paikallaan ollessa, mutta mitään hyötyä en ole siitä ominaisuudesta vielä löytänyt.

Pikalatausmahdollisuus tuo mukanaan suurteholaturin CCS liittimen. Se on tuo alempi lisäliitin. Sillä auton latausaika 0-80% liikkuu noin 30minuutin tietämillä. Tuon jälkeen automatiikka pienentää lataustehoa akkujen säästämiseksi.

Minulla pääosa ajoista tapahtuu Espoo-Vantaa-Helsinki akselilla, jossa sähköllä ajaminen onnistuu helposti. Latauspaikkojakin löytyy kotipihan lisäksi työpaikan vierestä ja harrastuspaikan pihalta. Pikalatausasemilta, joita löytyy niitäkin akun saa tarvittaessa ladattua 30 minuutissa 80% varaukseen. REX:n käyttöä en kaupungissa ole tarvinnut. Oikeastaan pitää muistaa välillä kytkeä se tarpeetta päälle ettei 9l polttoainesäiliön sisältö mene huonoksi käyttämättömänä.

Lopuksi täytyy tunnustaa, että ei sähköautossakaan ole taloudellisesti mitään mieltä. Onhan kuitenkin kiva lelu ja nyt saa ajaa Länsiväylän bussikaistaa, jos Audien seassa on tilaa.

torstai 7. joulukuuta 2017

Rakennuslautakunta ei ole mielipidelautakunta

Rakennuslautakunnassa joudutaan tasaisin välein pohtimaan miten Maankäyttö ja rakennuslakia (MRL) tulkitaan ja miten sitä  toteutetaan. Joskus on puoliksi tosissaan, puoliksi leikillään todettu, että ainoa mielipide lautakunnassa on edellä mainittu MRL.

Pari vuotta sitten silloinen lautakunta (minä puheenjohtajana) teki päätöksen rakennuksen henkilömäärän rajoittamisesta käyttötarkoituksen perusteella. Määrät valitsimme viranomaisten suositusten perusteella. Päätöstä tehdessä olimme ainakin henkisesti valmistautuneet odottamaan lopullista päätöstä asiaan vasta korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KH:sta).

Hallinto-oikeus asettui ensin lautakunnan kannalle ja piti henkilömäärää rajoittaneen lupaehdon voimassa. Päätökseen haettiin valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja valituslupa myönnettiin.

KH ei ratkaisuamme tukenut. Rakennuslautakunnan lupapäätöksen mukainen ratkaisu olisi ollut ennakkotapaus ja se olisi mahdollistanut saman MRL uuden tulkinnan käyttämisen jatkossa koko Suomessa.

KH:n tehtävä oli ymmärtääkseni päättää oliko päätös MRL:n mukainen. Ei siis ollut. Päätös on saanut nyt lainvoiman ilman käyttötarkoituksen rajoittamaa henkilömäärää ja asia siten loppuunkäsitelty.

Myös Helsingin Sanomat teki KH:n ratkaisusta oman uutisensa, joka käsitteli herkkää aihetta mielestäni hyvin diplomaattisesti.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005478953.html 

Kuten HS kirjoitti, vastaanottokeskuksessa ihmiset käytännössä asuvat pitkiä aikoja. Hostellissa ollaan käymässä lyhyitä aikoja kerrallaan.

Rakennuslautakunnan tekemä ratkaisu perustui MRL:n tulkintaan, koska muiden lakien ja asetusten noudattamisen valvonnasta vastaavat toiset viranomaiset. Vaikka rakennusluvassa ei käyttäjien määrää saa rajoittaa käyttötarkoituksen perusteella, on palo- ja pelastusviranomaisilla tarvittaessa omat mahdollisuutensa rajoittaa ihmisten määrää rakennuksessa.

Janne

maanantai 28. elokuuta 2017

Kirjoitin yleisonosastoon

Kun ei löydy henkilöä, joka tunnustaisi olevansa vastuussa lasten ja aikuisten turvallisuuden vaarantamisesta, kirjoitin Helsingin sanomiin mielipidekirjoituksen. Toivottavasti kirjoitukseni saa vastauksen ja asia selviää.

Mitään järkeähän ei ole erikseen tilata hyväkuntoisten suojateiden poistamista vilkkaasti liikennöidyltä tieosuudelta. ELY:n selvityksen mukaan turvallisuus paranee. Toki teoriassa näin saattaa ollakin. Kuinka monella on 2 tuntia aikaa aamuisin ja iltapäivisin odottaa ruuhkan loppumista? Suojatiellä autoilijoilla on lakisääteinen velvollisuus antaa tietä suojatien käyttäjälle. Nyt en itsekään uskalla antaa tietä ylitystä yrittävälle takaa tulevien ohittajien vuoksi.

27.8 Helsingin sanomissa julkaistu tekstini:

Miksi Vihdintieltä Espoosta poistettiin kaksi suojatietä?

Nyt tien ylitys ei enää onnistu ruuhka-aikana edes aikuiselta.


ELY-KESKUS poisti ennen koulujen alkua Vihdin­tieltä Espoosta kaksi hyväkuntoista suojatietä. Vihdintie jakaa alueen kahtia erottaen Odilammen puolella asuvat kaikista palveluista.

Autoilijoilla oli velvollisuus antaa tietä suojatietä käyttä­välle. Nyt tien ylitys ei enää ­onnistu ruuhka-aikana edes ­aikuiselta.

Espoon Kalajärven alueella rakennetaan runsaasti, ja suojateiden käyttäjämäärät olivat kasvussa. Bussipysäkit ovat edelleen poistettujen suojateiden yhteydessä.

Ilmeisesti Kalajärvellä on ely-keskuksen mukaan kuitenkin liian vähän lapsia. Meidän laskujemme mukaan lapsia ei ole yhtään ylimääräistä.

Paljonko hyväkuntoisten suojateiden poistaminen säästi veronmaksajien rahoja?

tiistai 9. toukokuuta 2017

Luottamuspaikkojen jako Espoossa

Luottamuspaikat kuntavaalien jälkeen jaetaan aina valtuuston ensimmäisessä kokouksessa.

Tätä ennen menetellään seuraavasti:

1. Neuvottelut puolueiden välillä.

Paikat on pisteytetty ja vaalitulos sanelee käytettävän pistemäärän. Poliittisen ryhmittymän koko sanelee myös valintajärjestystä. Espoossa suurin ryhmä on perinteisesti pitänyt itsellään kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikkaa. Se pysyy edelleen kokoomuksella siis. Seuraavaksi yleensä on valittu kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat sekä valtuuston puheenjohtajisto.
Kaikki luottamuspaikat jaetaan ja ryhmien intresseissä on ollut eri paikkojen saaminen.
Perinteisesti Kokoomus on ollut kiinnostunut yrittämisestä ja kaavoituksesta. Vihreillä on ollut tilakeskuksen puheenjohtajuus sekä useinmiten teknisen lautakunnan puheenjohtajuus. Demareilla on ollut sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajuus.

Tätä kirjoitettaessa 9.5 neuvottelut ovat vielä kesken, mutta muualta kuin omasta puolueesta olen kuullut huhuja tulevista muutoksista. Ainakin lautakuntien vetovastuuseen on tulossa muutoksia. Vaalivoittaja vihreillä on hyvät neuvotteluasemat ja aikaisempaa suuremmat paikkamäärät jaettavanaan.

2. Neuvottelut oman valtuustoryhmän kesken

Halutuimpiin paikkoihin on kaikissa ryhmissä useita hakijoita. Hakijat valitaan vaalimenestyksen, ammatillisen osaamisen ja oman halukkuuden perusteella. Painotukset riippuvat toki puolueista, mutta aikaisempien perusteella ainakaan ammatillinen osaaminen ei aina ole merkinnyt ja henkilökohtaisen vaalituloksen merkitys on ollut suurempi.
Myös sukupuolijakauma eri toimielimissä vaikuttaa paikkajakoihin puolueiden välillä. Vihreillä saattaa olla lautakunnan naispaikka ja perussuomalaisilla miespaikka.

Valtuustoryhmien säännöt sanelevat kuinka paljon ennen valtuuston kokousta asiat pitää olla selvillä. Kokoomuksella valtuustoryhmässä paikat pitää olla käsitelty 15.5 mennessä.

3. Valtuusto vahvistaa paikkajaon

Espoon uusi kaupunginvaltuusto vahvistaa puolueiden ilmoituksien perusteella pohjaesitykseksi muodostuneen paikkajaon ensimmäisessä kokouksessaan. Uudet luottamuspaikat tulevat voimaan valtuuston kokouksen päätösten saatua lainvoiman. Käytännössä Espoossa esimerkiksi lautakuntien jäsenet vaihtuvat kesäkuun puolivälin kokouksista alkaen.

Ensi viikolla nähdään ketä kaupungin päätöksenteossa pääsevät merkittäville paikoille.

Janne

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Vaalituloksesta pohdintaa

Nyt, kun on hiukan aikaa vaaleista ja omastakin ulkopuolelle jäämisestä päästy ylitse, on aika tutustua tarkemmin vaalituloksiin.

ÄänetPaikatOsuusMuutos
Kokoomus422442633,7%-2,3
Vihreät278881722,3%5,5
SDP156911012,5%-1,0
Perussuomalaiset1228279,8%-2,6
RKP1009468,1%-1,5
Keskusta509534,1%0,4
Vasemmisto486233,9%0,4
Kristilliset450723,6%0,5
Piraattipuolue88600,7%0,1
Liberaalipuolue - Vapaus valita78110,6%0,6


Kokoomus kärsi minun mielestäni rökäletappion Espoon kuntavaaleissa 2017. Jos ryhmästä putoaa 10% pois on tulos suuri paikallinen tappio, vaikka kuinka valtakunnallisesti olisikin menestynyt.
Kokoomus on puolustanut pitkään Espoon tiukkaa taloudenpitoa ja veroprosentin säilyttämistä entisellään. Tähän lienee odotettavissa muutoksia tulevalla valtuustokaudella, koska veronkorotuksia ajavat ryhmät saivat suurta kannatusta.

Vihreät, jotka edellisiin lukeutuivat, saivat minusta historiansa suurimman vaalivoiton Espoossa. Onnitteluni heille. Vaalien tulos on aina oikeassa ja tulos ansaittu (riippumatta minun mielipiteestäni). Äänestäjille ei varmaan kerrottu, että Espoon tiloista (kuten koulut) vastaavan tilaliikelaitoksen hallituksen puheenjohtaja on muuten ollut vihreistä. Sama toiminta sai siis kannatusta.

SDP säilytti asemansa paikoissa, vaikka kannatuksessa hiukan tulikin takapakkia. Huomionarvoista on kuitenkin Vihreiden ja SDP asema yhdessä. Yhteinen ryhmä on suurempi kuin kokoomuksen ryhmä Ainakin jo HSL:n toiminnassa ovat olleet jo aikaisemmin samassa ryhmässä.

Perussuomalaiset sai kylmää vettä niskaansa. Tämä ei ollut galluppien perusteella suuri yllätys. Espoossa perussuomalaisten ryhmä tiivistyi ja varmaan ryhmän yhteinen linja löytyy tulevaisuudessa entistä selkeämmin.

Kehä III pohjoispuolelta on edustajia kaikissa puolueissa.

Vihreissä on edustaja ihan pohjoisimmasta Espoosta. Valitettavasti sanon henkilökohtaisesti, että olisin mielelläni nähnyt Niipperin (=Perusmäestä) edustajan Jani Heleniuksen mielelläni valtuustossa. Jani olisi varmasti ajanut tarmokkaasti alueemme yhteisiä asioita. Yhteistyö olisi myös ollut varmastkin aluetta hyödyttävää. En välttämättä jaa näkemyksiä Janin kanssa, mutta ainakin mies sanoo rehellisesti kantansa vaikka kuulija ei aina sitä odottaisikaan. Vaaliväittelyssä Jani kertoi rehellisesti kannattavansa veroprosentin nostoa. Pisteet hänelle, vaikka eri mieltä olenkin.
Vihreiden edustaja on siis Ekim Özdemir, 24 vuotias opiskelija/kriisinhallintaveteraani. Oli minusta Rinnekodin postinumeroalueelta. En tunne henkilöä nimen takana.

Demareissa Liisa Kivekäs pääsi ansioituneesti vihdoinkin lävitse. Liisan äänimäärä oli hieno 539 ääntä. Liisan kohdalla voidaan sanoa, että oman alueemme äänillä ei hänkään olisi päässyt valtuustoon. Liisa oli kuitenkin ollut aktiivinen ja sai ääniä kivasti ympäri Espoota. Onnittelut Liisalle!

Perussuomalaisista meni luonnollisesti lävitse myös Niipperin oma kansanedustaja Simon Elo.

Meidän postinumerommekaan ei jäänyt lopulta ilman omaa valtuutettuaan. Jussi Holma pääsi mukaan valtuustoon Keskustan listalta.

Kokoomuksessa Markus Torkki löytyy Bodom-järven länsipuolelta. Melko kaukaa meiltä katsottuna. Palomäen Ulla on lähempää, vaikkakin kehän toiselta puolelta. Ihan Kalajärveltä/Niipperistä emme siis edustajaa saaneet.

Pohjois-Espoon edustajien määrä on kasvanut minun havaintojeni mukaan varsin suureksi verrattuna aikaisempiin. Voin toki muistaa väärinkin, mutta nyt meiltä on 4 edustajaa Bodomin itäpuolelta. Kyllä nyt pitää saada tuloksia aikaan riippumatta puolueesta.

Toki pienenä vaalitavan ikävä piirteenä täytyy todeta, että valtuustossa on seitsemän jäsentä joiden henkilökohtainen äänimäärä oli pienempi kuin minulla. Tasan ei aina käy onnenlahjat.

Olen edelleen kovin kiitollinen meidän alueemme asukkaille saamistani äänistä. Täytyy ensi kerralla miettiä keinoja päästä paremmin lävitse. Ehkä ei kannata sanoa ajavansa pohjois-Espoon etua. Se ei juurikaan lisää ääniä muualta Espoosta.

Varavaltuutettuna tulen toki tekemään sen mitä meidän alueen kehittämiseksi pystyy. Täytyy toivoa, että varsinaiset valtuutetut ovat paljon poissa kokouksista tulevalla valtuustokaudella.

Janne

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kiitos!

Vaalit pidettiin eilen 10.4.2017.

Sain 322 ääntä, joista suurin osa tuli Kalajärveltä ja Niipperistä.

Mahtavaa, että sain ison määrän ääniä ja ennen kaikkea saimme selkeästi yhteishenkeä pohjois-Espooseen. Toki olisi ollut kiva saada 45 ääntä enemmän jä päästä varsinaiseksi kaupunginvaltuuston jäseneksi.

Kunhan pöly hiukan laskeutuu, teen analyysin vaalituloksesta ja sen vaikutuksesta meille pohjois-Espooseen.

T: Janne

Tietoja minusta

Oma valokuva
Pohjois-Espoon ääni. Julkaisemani tekstit koskevat usein luottamustehtäviäni tai muutoin minulle ajankohtaisia asioita. Pyrin päätöksenteossani ottamaan huomioon asuinpaikkani. Varsinkin kaupungin päätöksenteossa koen edustavani juuri pohjois-Espoota.